Siirry sisältöön

Pihat ja kasvit menestymisvyöhykkeittäin

Täältä löydät pihajutut esimerkiksi omalta kasvuvyöhykkeeltäsi ja kasviartikkelit niiden menestymisvyöhykkeiden mukaan.

  • Lisääntynyt lämpö ja vesisateet vauhdittavat kasvua

    Pitkään jatkuneiden pakkasöiden takia ainakin pari viikkoa myöhässä ollut kevät on vihdoinkin saanut vauhtia, kun lämpötila näyttää pysyttelevän nyt yölläkin plussan puolella ja päivät ovat olleet melko aurinkoisia, mutta toisaalta vettäkin on välillä ropsauttanut sopivasti. Varsinkin sateiden takia lumet alkoivat sulaa todella ripeästi. Eikä aikaakaan, kun eteläänpäin olevan kukkamaarinteen mullasta työntyneet ensimmäiset krookukset avasivat jo

  • Kävelylenkki Tammisaaren vanhassa kaupungissa

    Hankoniemen maisemia verhosi tänään aamusta alkaen sankka usva, mikä ei ollut hälvennyt vielä keskipäivälläkään, kun ajelimme kauppareissulle Tammisaareen. Usvasta huolimatta jäin hetkeksi kameroineni kiertelemään vanhan kaupungin kapeita katuja. Tuon alueen useimmat säilyneet rakennukset ovat peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Historia ulottuu kuitenkin 1500-luvun pieneen Tammisaaren kalastajakylään, jolle kuningas Kustaa Vaasa antoi kaupunkioikeudet samalla kuin Helsingillekin.

  • Revontuliatsalea kukkii ennen lehtien puhkeamista

    Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu

  • Huomioväriä

    On hauska palauttaa mieleen limenvärisiä kesämuistoja kasvitarhasta. Kellanvihreässä värissä on keväisyyttä, joka säilyy tietyissä kasveissa vielä silloinkin, kun maiseman vihreys kesällä tummenee. Kuvan kuunlilja, ´Fire Island´ -lajiketta, saapui pari vuotta sitten juurakkona Hollannista, ja on kotiutunut hyvin. Sen kaunismuotoiseksi kasvanut mätäs hehkuu itsevalaisevana pihlajan varjostamassa penkissä. Väri-ilo alkaa lehtisuppilon noustessa maasta: etenkin nuoret lehdet toimivat

  • Luonnon luomaa jäätaidetta

    Tänään loppiaisena oli oikein hyvä ulkoilukeli. Niinpä kiersin pitkän lenkin, ja jälleen Skogbyn ruukkialueen kautta, missä on riittänyt kuvattavaa kerta toisensa jälkeen. Entisestä patoaltaasta merenlahteen laskevassa purossa vesi ryöppysi kuin isommassakin koskessa. Pakkanen oli jäädyttänyt puron rannoilla oleville talventörröttäjille ja pensaille roiskuneet pisarat. Joidenkin kasvien tai oksien ympärille oli kertynyt käsivarren paksuinen jääkerros. Muutamista ottamistani

  • Lintuja ruokintapaikalla

    Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla Helsingissä viime sunnuntaina (16.12.) tuulenpuuskaisessa ja lumisateisessä säässä oli hyytävän kylmää. Mutta niin oli seuraavanakin päivänä, kun suunnistin kamera mukanani Kruunuhaan edustalla olevaan pieneen ja tuulelle alttiina olevaan Tervasaareen, mikä on tullut tutuksi lasten leikkialueena, mutta myöskin hyvänä lintujen kuvauspaikkana. Saarella oleva lintujen ruokintapaikka on vanhaan aittarakennukseen tehdyn ravintolan läheisyydessä. Kahlasin puolisääreen

  • Vain puoli vuotta ja mahonia kukkii!

    Niin – kukkivathan silloin, siis toukokuussa, jo monet muutkin kasvit, jotkin aikaisemminkin. Mutta olkoon esimerkkinä mahonia, jota tämä postaus käsittelee. Tässä ”mukavan” jouluhössötyksen keskellä on ilo huomata, että jo parin viikon kuluttua on talvipäivänseisaus, josta valoisuuden lisääntymisen myötä meidän ”puutarharapsuttajien” ajatukset ovat enenevässä määrin lähestyvässä keväässä. Haitanneeko sekään, että vuodenajoista kylmin on tuossa välissä. Mahonia

  • On joulumyyjäisten aika

    Lunta tulla tupruttaa taivaan täydeltä, ainakin täällä eteläisimmässä Suomessa. Maisema näyttää jo oikein talviselta, ja paljon valoisammalta kuin mustan maan aikana. Ja onhan huomenna jo joulukuu! Toivottavasti nämä lumet ovat merkkinä siitä, että saamme myös valkean joulun, millä on mielestäni suuri vaikutus joulun vieton tunnelmaan. Lähestyvä joulu näkyy jo monilla tavoin arjessamme. Kaupunkien kaduilla palavat

  • Kultasade on todellinen katseenvangitsija

    Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon

  • Tervetuloa takaisin, krookukset

    Vaikka kevätkukat ovat minulle kasveista mieluisimpia, krookuksia en ole istuttanut aikoihin. Sille voi keksiä monenlaisia syitä, ennen kaikkea: miksi istuttaa krookuksia, kun myyrät ja kauriit kuitenkin tulevat ja syövät ne. Sitä turhautumista, kun juuri aukeamaisillaan olevat nuput ovat yön aikana kadonneet tihulaisen vatsaan. Ehkä myös yleisimmät krookusvärit ovat kärsineet inflaation nähtyinä toistuvasti rinnakkain istutettuina. Viime

  • Kullankeltaista aikaa

    Tämä on upeaa aikaa vuodesta, kun loppukesän väsynyt vihreä on vaihtunut keltaisiin, lämpimiin sävyihin. Kallionauhus (Ligularia dentata) on yksi kauneimmista loppukesän kukkijoista. Omalla pihallani se viihtyy valtavan hyvin kosteassa paikassa, savisessa maassa ja pääosin auringossa, vain nuori japaninlehtikuusi sitä hieman varjostaa. Seurana sillä on mm. siperian-, loisto- ja kaunokurjenmiekkoja, päivänliljoja ja palmusaraa. Kukinta-aikakin on pitkä.

  • Kauneutta luonnonkasveista

    Kävinpä tutustumassa sukusijoihin Vesijärvellä. Siellä tuli vastaan tuttu yhdistelmä, joka kasvaa kotipihallanikin. Rantakukka (Lythrum salicaria) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) kasvavat järvenrantojen lisäksi ojanpohjilla, sellaisesta paikasta niiden pistokkaat olen omaan pihaani siirtänyt. Lajit ovat tuttuja myös vähäsuolaisen Itämeremme rannoilta. Tällaiset ovat erinomaisia lajeja niihin mutaisiin ongelmapaikkoihin kotipihalla, missä vesi seisoo syksyisin ja talvisin. Nämä lajit kestävät