Värikävelyllä maalismaisemassa
Mitä punertavia sävyjä voisi pilkottaa maaliskuisen kauhtuneessa maisemassa? Tällainen ideakysymys mielessäni lähdin kävelylle – ja löytyihän niitä!
Lehtevät ja kukkivat koristepensaat - löydä juuri oikeat lajit pihaasi.
Mitä punertavia sävyjä voisi pilkottaa maaliskuisen kauhtuneessa maisemassa? Tällainen ideakysymys mielessäni lähdin kävelylle – ja löytyihän niitä!
Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: niin puu- kuin kuihtuneet ruohovartisetkin kantavat kanelisen punaruskeita sekä kellertävän ja beessin kauhtuneita sävyjä. Maanläheistä väriviehätystä löytyy myös viime syksyn lehdistä. Puunrungot jäkälätäplineen ovat hyvää
Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein reippaasti joulun yli, ennen kuin alkaa näyttää talviselta. Nyt on näyttänyt jouluiselta jo useita viikkoja. Köynnösruusu Pierre de Ronsard eli ’Meiviolin’ sai lumet viimeisen nuppunsa
Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.
Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleensä noin metrin levyisellä alalla. Kate maanpinnalla jarruttaa nopeakasvuisempien rikkakasvien versomista sen lomassa. Hietakirsikan vuodenajoista voi nauttia vielä V-vyöhykkeellä. Keväällä lamohietakirsikan valkeat, runolliset tähtikukat edustavat hanamijuhlaa maan tasolta alkaen.
Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän kukkapalleroihin. Sympaattinen pensas kestää jopa V-vyöhykkeellä ja viihtyy hapahkossa maassa auringosta puolivarjoon. Höyhenpensaan syysväripalettiin kuuluvat sekä keltaiset että punaiset sävyt. Kuvissa tunnelmia siitä, miten upeaa punaista
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
Ihastellaanpa lisää hortensioiden näihin aikoihin kukkivaa maailmaa. Aiemmassa blogipostauksessani käsitellyn kuutamohortensian lisäksi myös pallohortensian (Hydrangea arborescens) kukintomeri saa näet hieraisemaan silmiään. Sen kukinnot kehittyvät saman vuoden versoihin. Kyseessä on siis melkoinen vuosittainen saavutus, jota edesautetaan huolehtimalla pallohortensian kasvupaikan ravinteikkuudesta. Valkeiden hortensiankukintojen sävyssä on mielenkiintoinen ominaisuus, jonka ansiosta ne hohtavat lyhtymäisesti syyskesän hämärtyvissä illoissa. Muodoltaan pallohortensiankukinnot
Kuutamohortensia (Hydrangea paniculata ’Praecox’) puhkeaa kukkaan jo heinäkuussa. Runollisen osuvasti nimetyn kasvin kuunvalkeat kukinnot hohtavat runsaan lehdistön lomasta. Täydessä kukassa oleva kuutamohortensiapensas on herkällä tavalla hieno katseenvangitsija. Lisäksi se vehreyttää puutarhatilaa jopa yli parimetrisillä kasvustoillaan. Valkovihreä kokonaisvaikutelma on kuitenkin keveä ja japanilaistyyppinen. Pitsimäisten perhoskukintojen väri muuttuu syksymmällä punertavaksi, kuten myös tutulla, myöhemmin kukkivalla syyshortensialla. Lehtiin
Under sensommaren får nyttoträdgårdsodlaren lön för mödan. Grönsakslandet ger en stor del av maten på bordet och bärplockning, sylt- och saftkokning hör till dagens eller kvällens huvudsysselsättning. För att bärbuskarna skall ge god skörd varje år behövs nya, unga och livskraftiga grenar. Då bären är plockade är det bra tillfälle att klippa bort gamla mossiga
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää. Ruusuorapihlaja varttuu korkeimmillaan noin nelimetriseksi puuksi tai pensaaksi. Yleisin lajike on alunperin englantilainen ’Paul’s Scarlet’. Viehättävä tuoksuvatukka (Rubus odoratus) edustaa herkän yksinkertaisterälehtistä vaaleaa pinkkiä. Pensas viihtyy parhaiten kosteuttapidättävässä
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin hedelmätkin tuoksuvat. Pensaat viihtyvät läpäisevällä ja aurinkoisella kasvupaikalla, jolla ne laajenevat hitaahkosti kaarevaoksaisiksi kasvustoiksi. Esimerkiksi suojainen rinne on niille omiaan. Japaninruusukvitteni on
Kirje tulee kunkin kuun lopulla ja tuo tullessaan pihaintoa ja tietoa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.