Siirry sisältöön

Pensaat ja niiden tuoma monimuotoisuus pihaan

Lehtevät ja kukkivat koristepensaat - löydä juuri oikeat lajit pihaasi.

  • Syysväriklassikko pihlaja

    Pihlaja on syysvärien klassikkopuu, jonka ruska-aika on joka vuosi yhtä ihana kokemus! Tänä syksynä pihlajat marjovat erityisen runsaasti ja puiden lehdistöissä ovat esillä kaikki oranssin, keltaisen ja punaisenkin tulensävyt. Meillä viihtyviä pihlajalajeja ja -lajikkeita on useita. Puutarhassa luonnostaan kasvavat pihlajat (Sorbus aucuparia) kannattaa toki säilyttää. Niistä varttuu tilavalla ja valoisahkolla paikalla kaunismuotoisia puita. Jotakin kotoisaa

  • Syysvärikävelyltä

    Syyssävyt lisääntyvät etelässä vähän kerrassaan. Niin puunlatvustoissa kuin kenttäkerroksenkin kasvustoissa tapahtuu tasaisesti uusia värimuutoksia. Tutut lehtiperennat, kuunliljat (Hosta) käyvät nekin kuultavan keltavärisiksi. Kuunliljat ovat melkoisen laaja joukko kiinnostavia lehtimuotoja ja -värejä. Aiemmin kasvukaudella kuunliljoissa näkyvillä ovat monet vihreän ja sinivihreän sävyt, vihreä-valkokuviollisuus ja jopa lime. Nyt syyskuussa aurinko valaisee kellastuvat lehdet kerrassaan kauniisti matalalta paistaessaan.

  • Elokuista vaaleanpunaa

    Punainen, oranssi, keltainen – nämä mielletään yleensä tämän vuodenvaiheen sävymaailmaksi. Kukkapenkeissä näkyy kuitenkin nyt myös paljon vaaleanpunaista! Näitä pinkkejä kasveja yhdistää lisäksi runsaskukkaisuus. Korkeahko komeamaksaruoho (Sedum) on omiaan aurinkoiselle paikalle. Massaistutuksissa maksaruoho luo herkänsävyisiä kukkameriä. Se sointuu hyvin myös yksittäiskasviksi syksyisiä ruukkuistutuksia monipuolistamaan esimerkiksi heinien kanssa. Syyshortensia (Hydrangea paniculata) vaaleanpunertuu usein jossakin kukintansa vaiheessa. Nykyisin

  • Keltavitamiinia

    Nämä kuvien keltaiset kaverukset kasvavat samalla istutusalueella ja kukkivat paraikaa toistensa sävyjä täydentäen. Ruskea, alkukeväisenä heräilevä maa luo kiinnostavan kontrastin aurinkoisille kukkijoille. Onnenpensas (Forsythia) on upea kukkaelämys, kun lehdetkään eivät vielä ole puhjenneet vaikuttamaan pensaan väritykseen. Siitä voisi jo aiemmin keväällä leikata oksia maljakkoon ja hyötää ne näin kukkimaan. Onnenpensaan kukissa yhdistyvät tasapainoisesti voimakas väritys

  • Raitojen ja pajujen kevätloistetta

    Lukuisat raidat ja pajut syttyvät parhaillaan valaisemaan pääosin vielä huhtikuisen beigenvärisiä metsänreunoja. Isoja puita ja hentoja pensaita, yhtä kaikki ne voivat kantaa ihmeellistä kukintomäärää oksillaan! Nämä aiemmin joutomaakasveiksikin mielletyt elinvoimaiset Salix-suvun edustajat ovat omiaan pihan ja puutarhan vaalituiksi, joskin sopivan ravinteikkaalla ja kostealla kasvupaikalla helppohoitoisiksi jäseniksi. Luonnonlajeja meillä kasvaa noin parisenkymmentä. Puutarhamyymälöistä löytyy lisää istutettavaa,

  • Mainio marja-aronia

    Pääsin vastikään maistelemaan marja-aroniapensaani (Aronia mitschurinii) ensimmäisiä marjoja. Ne ovat isoja ja mehukkaita, ja niistä on tulevaisuudessa tarkoitus tehdä hyviä mehuja ja hilloja. Toki niitä voi käyttää myös smoothieissa, puuroissa ja soseutettunakin. Maultaan marjat ovat makeahkoja, mutta hivenen karvaita ja happamia. Supermarjastakin puhutaan, sillä marja-aronia sisältää runsaasti mm. B-, C-, E- ja K-vitamiineja, antioksidantteja sekä

  • Kaunis ja terveellinen tyrni

    Minun tekisi mieli nimittää tyrniä Pohjolan oliiviksi, vaikkei niillä niin kauheasti yhteistä olekaan. Molemmilla on kuitenkin kauniit, hopeanvihreät kapoiset lehdet ja molemmat tuottavat hyvän sadon syksyllä. Molemmista puristetaan myös öljyä, joskin eri tarkoitukseen, ja molemmat ovat, tekisi mieli sanoa, terveellisen elämän perusta. Jos joskus olen harmitellut ettei oliivi meillä menesty, se on turhaa, sillä onhan

  • Söpö löytö

    Löysin syysleimujeni syleilystä pienen ruusuntaimen, näytti siltä, että se oli tuupattu sinne ajatuksella että katsotaan jos se kestää. Oli se kestänyt, kyllä, mutta ei se syysleimujen alla kukkia jaksanut. Keväällä siirsin sen uuden yrttipenkin kruunuksi, jälleen ajatuksella että no katsotaan mitä siitä tulee. Paikka ei edelleenkään ollut paras mahdollinen, mutta se juurtui kyllä, ja vaikka

  • Top 10 – keskikesän valkeat kukat

      Keskikesän yöttömät yöt ovat taianomaisen valoisia. Juuri sellaisina iltoina puhtaanvalkoiset kukat suorastaan loistavat puutarhassa. Juuri tällä hetkellä kielojen valtavan vahva tuoksu leijailee pihamalla, helteisen kesäilman nostattaessa aromit huippuunsa. Pian vietetään juhannusta. Perinteiseen tapaan juuri silloin tulee kerättyä huvimajaan ja kotiin suuri sinivalkoinen kimppu juhlistamaan Pohjolan yötöntä yötä. Sinisten kukkien osuutta yleensä edustavat omalla pihallani

  • Marjapensaiden kukkia

    Oletko koskaan jäänyt katselemaan marjapensaiden kukkia? Pieniähän ne ovat, vaatimattomiakin kenties, mutta sellaisenaan varsin viehkeitä. Näiden pikku ihmeiden luo johdatteli tällä kertaa pullea kimalainen, joka imi kukista ahnaasti mettä: yllä karviainen ja alla mustaherukan sekä punaherukan kukat.

  • Herkullinen herukka-aika

    Vieläkö on herukoita puskissa? Viimeisiä viedään, mutta ihana on yhä kipaista aamulla pihalle ja kerätä tuoreet marjat suoraan pensaasta aamuviilin tai -jogurtin päälle. Toki niistä on riittänyt muuhunkin, mehuun ja ranskalaistyyliseen siirappiin, pakkaseenkin. Mustaherukoita tulee vähemmän kuin punaisia, joita riittää häkellyttävän paljon muutamastakin pensaasta. Oma suosikkini on kuitenkin valkoherukka, jossa on todella hienostunut maku. Niitä

  • Löysin ruusuisen kylän

      Tulin juuri kotiin pieneltä puutarhakierrokselta, kävin tutustumassa muutamiin Suomen Paras Piha -kilpailuun osallistuneisiin pihoihin. Matka vei Uudestakaupungista Poriin, ja koska siinä oli hieman luppoaikaa, kävin tutustumassa Pyhärantaan ja jatkoin rantatietä siitä pohjoiseen. Tien varrella oli kyltti ”Santtion kylätie” ja se osoitti vasemmalle, meren puolelle. Välitön pysähdys seuraavalle bussipysäkille, auto ympäri ja käännös kylätielle. Nimi