Tavallisessa metsävaahterassa (Acer platanoides) piilee huima määrä värejä: keltaista, oranssia, punaista. Lehdet voivat näyttää myös näiden värien mosaiikkisekoituksia. Metsävaahtera on yleisimpiä jaloja lehtipuitamme, ja pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla.
Samoja puita tarkkailemalla huomaa, että vaahterat ovat yksilöitä syysvärityksensä suhteen. Yksikin tuttu puu saa punavärinsä aina aiemmin kuin lähistön muut vaahterat.
Pihlajien klaanista tuurenpihlajat (Sorbus ´Dodong´) ovat hätkähdyttävimpiä liekinvärisine lehtineen. Tuurenpihlajasta kasvaa rehevä, eksoottishenkinen puu.
När våren äntligen kommer är växtkraften enorm. Det blir lite grönare varje dag och man kan nästan se hur det växer. Kirskål som är ett av de värsta ogräsen om […]
Kansalliskasvien nimeäminen on yksi mielenkiintoinen merkki meidän ihmisten kiintymyksestä asuin- ja viljelysseutujemme kasvilajistoon. Tuoksuva kielo äänestettiin kansalliskukaksemme vuonna 1967. Hienostuneesti hajustetun kielomaton kohtaaminen kuuluukin kevään odotettuihin, u
Basilika on ehdottomasti yksi suosikkiyrteistäni. Tuoksuva, maistuva, kaunis. Kesäinen. Yleensä luotan ihan perusbasilikaan, mutta sen seuraksi voi aina kokeilla jotakin muuta, kuten sitruunabasilikaa, violettilehtistä basilikaa tai thaibasilikaa. Pienilehtiset ja pallomaiset [&he
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja kro