Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke II

Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan

  • Kesäköynnöksiä suomalaiseen puutarhaan ja parvekkeelle

    On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.

  • Kukkiva kasvimaa

    Kauniisti kukkiva kasvimaa piristää mieltä ja kutsuu tärkeät pölyttäjät kylään. Siistit kukkapenkit osoittavat kasvimaan rajat, mutta kesäkukkia voi lisätä väriläiskiksi myös vihannesten joukkoon.

  • Kukkasatoa

    Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.

  • Värikäslehtiset kannat

    Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.

  • Kirsikkaluumu kauneimmillaan

    Kirsikaluumu (Prunus cerasifera) hurmaa runsalla kukinnallaan toukokuussa. Loppukesällä kypsyvät makeat pienet luumarjat, eli luumut, ovat kuin mehevää, makeaa karkkia.

  • Kasvata tuuheat yrtit

    Yrttien taimia voi ostaa torilta tai kaupan vihannestiskiltä, mutta miksi jättää käyttämättä tämäkin tilaisuus puuhailla siementen ja mullan kanssa. Itsekasvattaminen on lisäksi ainoa konsti saada harvinaisempia yrttejä tuoreina keittiöön.

  • Tunnista nousevat versonpäät

    On keinoja tunnistaa kasveja jo siinä vaiheessa, kun niiden nenänpäät vasta pilkistävät mullan pinnalle. Versonpäässä voi olla väriä, ja sen koosta ja lehtien asennosta voi jo päätellä paljon.

  • Kasvata omat leikkokukat

    Kesä on täynnä kukkivia unelmia! Nyt on hyvä aika suunnitella alkavan kevään kukkakylvöt ja esikasvatukset, sekä tehdä ensimmäiset daaliahankinnat.

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä