Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan
Pajunkissat juhlistavat kevättä niin kodeissa kuin kirkoissakin. Pajunoksat kerätään yleensä pellonojien pensaista, mutta omaan pihaan voi myös istuttaa suurikissaisia pajupensaita leikkopajuiksi.
Lohenpunainen on väri, joka sopii yhteen monen muun sävyn kanssa. Se ei ole räikeä kuten keltainen tai oranssi vaan herkkä ja hienostunut. Nämä viisi helppoa lohenpunaista kukkasta sopivat puutarhaan kuin puutarhaan luomaan harmoniaa.
Postimerkkipihaan mahtuu omaa ruuantuotantoa, itse kasvatettuja perennoja, komposti ja tilava terassi. Kasvit saavat mielellään olla sekä kauniita että syötäviä.
Talvi lähestyy loppuaan ja puutarhaihmiset ovat täynnä energiaa. Vihdoinkin päästään ulkotöihin! Omenapuiden leikkausaika on maalis–huhtikuussa paukkupakkasten jälkeen ja ennen kuin silmut alkavat turvota.
Museopuutarhuri Pasi Hurtén on kerännyt puutarhaansa Paraisille Pohjoismaiden mittapuulla ainutkertaisen perinnedaalioiden geenivarakokoelman.
Pitkään kukkivia ja huonoja kesäsäitä sietäviä kesäkukkia on yllättävän paljon. Vielä ehdit hankkia siemenet taimikasvatusta varten! Taimia saa ostaa valmiinakin, mutta harvinaisempia lajeja voi joutua kyselemään monelta taimimyyjältä.
On jälleen koittanut innostava ajanjakso orastavan kevään äärellä – on aika suunnitella tuleva kasvukausi! Vaikka ulkona olisi vastassa räntää tai nietoksia, mikään ei estä aloittamasta uusien lavojen nikkarointia, jos vain vajassa tai autotallissa riittää tilaa lautojen sahaamiseen ja käsittelyyn.
Tulppaaneilla on villi menneisyys vuoristoissa ja satojen vuosien yhteiselo ihmisten kanssa. Tulppaanien kaikki historia ei kuitenkaan ole mahdottoman vanhaa.
Kaikki alkoi lentävästä ruohonleikkurista. Nurmikko sai lähteä. Tilalle tulivat polut ja tiheät kasvustot.
Sinikukkaiset valeunikot ihastuttavat puutarhassa ja ovat viihtyessään luotettavia perennoja. Viileähkö kesämme ja luonnostaan hapan maaperämme sopivat valeunikoille hyvin. Pieni oikuttelukin sallitaan näille pihan kaunottarille.
Havukasveja ei voi nuorentaa leikkaamalla alas kuten lehtipensaita. Aidaksi tai muotopuiksi istutettuina niitä on kuitenkin saksittava säännöllisesti. Vuorimäntyjä kannattaa typistää, jotta niistä kasvaa tuuheita.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
