Kaikki jutut

Tänä kesänä kilpaillaan jälleen Suomen suurimmasta mansikasta. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton järjestämään kilpailuun voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuin kaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan. Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Kesän suurinta mansikkaa voi pelloiltaan etsiskellä aina elokuun 18. päivään asti. Mansikan pääsatokausi näyttäisi tänä vuonna ajoittuvan vasta heinäkuun puolen välin paikkeille, jolloin myös mahdollisuudet löytää jättimansikka

Pohjois-Savon maaseutukeskuksen mukaan pihlajanmarjakoin lento on alkamassa, mutta omenoille ei ole tiedossa pahoja vioituksia. Pihlajan kukinta on tänä vuonna runsas, jolloin koit jättävät omenapuut rauhaan. Heinäkuun puoliväliin saakka on aikaa taivuttaa nuoria omenapuun oksia. Tämä parantaa valon pääsyä puun latvukseen, jolloin satoisuus varhaistuu ja paranee. Oksien taivutus onnistuu narujen ja koukkujen tai pienien painojen avulla.

Ruusujen keräämisestä voi saada mukavan harrastuksen. Kun sana harrastuksesta leviää laajemmalle, on ystävien ja sukulaisten helppo keksiä sopiva lahja. Ruusujen maailma nimittäin on täynnä uusia lajeja ja lajikkeita. Ruusupensas mahtuu pienellekin pihalle, ja ajan myötä sen kasvu on helppo pitää kurissa. Toisin käy joskus lahjaksi saaduille tammille ja pihdoille. Ravinteikkaassa puutarhamullassa ne kasvavat helposti tukkipuun

Mansikan pääsatokausi alkaa vasta heinäkuun toisella viikolla, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Satokautta on viivästyttänyt viileä alkukesä. Tänä vuonna alueelliset ero mansikan kypsymisessä on kuitenkin suuret, esimerkiksi osissa Lounais-Suomea kasvu käynnistyi muuta maata aikaisemmin. Ensimmäisillä kotimaisilla mansikoilla on jo saatu herkutella, kun harson alla kasvaneet mansikat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa tulleet markkinoille. Vaikka mansikkakasvustot eivät

Hiilihydraatteja ei ole syytä unohtaa laihduttajankaan ruokavaliossa, valtion ravitsemusneuvottelukunta muistuttaa. Päinvastoin, kuitupitoiset viljatuotteet, peruna, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Muodissa olevat vähähiilihydraattiset ruokavaliot voivat pitkään noudatettuina olla haitallisia, eikä niillä usein saada pysyviä laihdutustuloksia. Näiden ruokavalioiden turvallisuudesta ja tehosta on tieteellistä näyttöä hyvin niukasti, neuvottelukunta muistuttaa. Dieettien teho perustuu energian saannin vähentymiseen

– Rypsiöljyn tulisi kuulua päivittäiseen ravintoon, sanoo Helsingin yliopistossa alkuvuodesta väitellyt TUULIKKI SEPPÄNEN-LAAKSO. Hän tutki väitöskirjassaan ravintorasvan vaihtamisen vaikutuksia veren seerumin rasva-aineisiin ja plasman rasvahappokoostumukseen sekä välttämättömien rasvahappojen aineenvaihduntaan. Laakso esitteli tutkimustaan viime viikon torstaina ravitsemusterapeuteille järjestetyssä tilaisuudessa. Rypsiöljyllä tulisi Laakson mukaan korvata kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Näin voitaisiin alentaa veren kolesterolitasoa. Samalla varmennetaan molempien välttämättömien

Luonnosta Sinulle on tunnus, jonka voimalla viisi eri järjestöä kampanjoivat luonnonmarjojen, sienien, yrttien ja erikoisluonnontuotteiden talteenottamisen ja käyttämisen edistämiseksi. Tunnuksen on rekisteröinyt Arktiset Aromit. Lisäksi kampanjassa ovat mukana Marttaliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Kuluttajaliitto sekä Suomen Latu. Tietovisa opastaa peruskoululaisia Arktisten Aromien kohderyhmänä kampanjassa ovat peruskoululaiset. Luonnosta Sinulle -opas on kevään aikana jaettu kouluihin. Syksyllä jatketaan

Yksivuotiset köynnökset luovat parvekkeelle tai terassille vihreän tilanjakajan. Monet köynnökset vaativat alkukasvatuksen, joten ne kannattaa tässä vaiheessa kesää hankkia valmiiina taimina torilta tai myymälästä. Nopeimmat, kuten krassit, ehtivät siemenistäkin loppukesän iloksi vielä näin kesäkuun alkupuolellakin. Useimmat köynnökset vaativat tukemista. Yksinkertaisin ja nopein on valmis puu- tai muoviristikko, mutta erilaisia köynnösverkkoja tai naruja kannattaa myös kokeilla.

Kesä merkitsee monelle muutoksia myös ruoanvalmistukseen ja ruokailuun. Grillit, savustuslaatikot ja muurikkapannut kaivetaan esiin varastoista ja keittiö ja ruokapöytä siirretään parvekkeelle tai pihamaalle. Ruoan hankintaan ja valmistamiseen osallistuu mielellään koko perhe. Kesällä vietetään useasti juhlia ja myös ravintoloiden asiakkaat muuttuvat iloisiksi lomailijoiksi. Kesän ruoka muuttuu kevyemmäksi ja monien kasvisten kulutus voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.

Varhaisperuna tulee kauppoihin yleensä touko-kesäkuun vaihteessa, mutta ruokaperuna-asetuksen mukaan perunaa sitä saa myydä varhaisperunana aina syyskuun loppuun saakka. Elintarvikevirasto muistuttaa, että varhaisperuna on tuoretuote, joka tulee käyttää mahdollisimman nopeasti, mieluimiin jo nostopäivänä.Jos varhaisperunaa pitää kuitenkin säilyttää, se tulee pitää noin +10–14 Celsiusasteen lämpötilassa ja valolta suojattuna. Pimeässä säilyttäminen estää perunoiden vihertymisen. Vihertyneitä perunoita ei ole

Kesäkuun nimikkokasveiksi on valittu kesäkuussa kukkivat alppikärhö (Clematis alpina) ja kellukat (Geum). Sinikukkainen alppikärhö on yksi kesän aikaisimmista köynnöksistä. Sen ensimmäiset kukkanuput avautuvat jo toukokuun loppupuolella. Kellukat puolestaan ovat kelta- tai oranssikukkaisia perennoja, jotka kasvavat matalina mättäinä aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla. Alppikärhön voi laittaa kiipeilemään puuhun Hento, pienikukkainen alppikärhö kiinnittyy tukeen ohuilla lehtiruodeilla. Köynnöksen voi

Kesäkuun 13. päivää vietetään kaikissa kaikissa pohjoismaissa Luonnonkukkien päivänä. Tanskassa Luonnonkukkien päivän kasviretkiä järjestetään jo 17:nnen kerran. Suomi on mukana vasta toista kertaa Luonnonkukkien päivä kutsuu mukaan kaikkia kasveista kiinnostuneita osallistumaan opastetuille kasviretkille. Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Kahden tunnin mittaiset retket on tarkoitettu suurelle yleisölle.