Kaikki jutut

Metsissämme ja puutarhoissamme kypsyy parhaillaan mahdollisia syövän ehkäisijöitä. Marjojen on havaittu useissa koe-eläintutkimuksissa vähentävän kasvainten muodostumista lähinnä paksusuolessa ja ruokatorvessa. Marjojen vaikutus syövän ehkäisemiseen oli esillä viime viikonloppuna Lahdessa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa (Berries in cancer prevention: from experimental findings to humans). Symposiumissa kävi ilmi, että marjoja kulutetaan Suomessa eniten maan pohjois- ja itäosissa, missä paksusuolisyöpää

Vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokitellusta koloradonkuoriaisesta on tämän kesän aikana saatu jo neljä havaintoa. Viimeisimmät koloradonkuoriaishavainnot tehtiin viime viikonloppuna Enossa ja Lappeenrannassa. Osa nyt löydetyistä kuoriaisista on talvehtinut maassa, mikä osoittaa, että Suomeen voi kehittyä pysyvä koloradonkuoriaiskanta. Varsinkin Etelä-Karjalan alueelta kuoriaisia saattaa löytyä lisää. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta korostetaan, että nyt on tärkeää tarkkailla perunakasvustoja. Koloradonkuoriaisen löydöstä on viipymättä

Tappajaetana eli espanjansiruetana on aiheuttanut päänvaivaa monelle puutarhaharrastajalle. Kostea sää on enteillyt runsasta etanakesää, mutta nyt niljakkaiden tuholaisten torjuntaan on löydetty tehokas apu. Uusimpien tutkimuksien mukaan koivusta saatava tisle pysäyttää etanoiden matkan tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen alustavat tutkimukset osoittavat, että etanoiden sekä kotiloiden pääsy viljely- ja

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit on yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970. Vuoden 2004 Mansikkakarnevaalit on järjestyksessään 34. tapahtuma. Mansikkakarnevaalien järjestämisessä on pidetty vain kaksi välivuotta, vuosina 1984 ja 2003. Paikkakunnan ihmisten lisäksi Mansikkakarnevaalit ovat alusta alkaen koonneet mansikanpoimijoita, lomavieraita, kesäasukkaita ja muita karnevaalivieraita ympäri Suomea Suonenjoelle. Viime vuosina on ulkomaalaisten vieraiden osuus lisääntynyt poimijatyövoiman

Fiskarsin uusi rikkaruohonpoistaja palkittiin muotoilupalkinnolla kansainvälisesti arvostetussa, Design Centrum Nordheim Westfalenin järjestämässä Red Dot -muotoilukilpailussa. Fiskarsin suunnittelijoiden Olavi Lindénin ja Markus Paloheimon kehittämä rikkaruohonpoistaja mahdollistaa voikukkien ja muiden rikkaruohojen poiston yksinkertaisesti ja helposti ilman kemiallisia torjunta-aineita. Pitkävartisen rikkaruohonpoistajan käyttö on lisäksi ergonomista. Tänä vuonna Red Dot -palkinnoista kilpaili yhteensä 1673 tuotetta 32 maasta. Fiskarsin rikkaruohonpoistaja

Paprikan raikas ja kirpeähkö maku vei suomalaiset mukanaan 1970-luvulla. Silloin paprikasta tuli koko kansan suosikki. Tästä lähtien paprikarenkaat ovat maistuneet leivän päällä ja kuutiot erilaisissa salaateissa. Tämä vihanneshedelmä sopii myös monenlaiseen ruoanlaittoon. Paprikasta syntyy monia herkullisia lämpimiä ruokia ja sitä voi säilöä myös talven varalle. Paprika on yksi vanhimpia ravintokasveja. Sitä on viljelty Keski-Amerikassa ainakin

Hehkua heinäkuuhun tuovat kuukauden kasvit, päivänliljat ja verhoangervo. Tarhapäivänliljat (Hemerocallis Hybrida-ryhmä) kukkivat keskikesällä kaikissa keltaisen ja punaisen sävyissä. Tiheäkasvuiset verhoangervot (Spiraea beauverdiana) puolestaan verhoavat maan lumivalkoisin kukin. Ne viihtyvät hyvin myös rinteillä ja kivikkoryhmissä. Pikkupensas verhoangervo Valkokukkainen verhoangervo ’Lumikki’ on tiheä, maanpinnan täydellisesti peittävä pikkupensas. Se sopii erityisen hyvin rinteiden ja kivikkokasviryhmien peittopensaaksi. Lajike viihtyy

Petuniat kurkottelevat tänäkin kesänä kaikissa kukkamyymälöissä. Petunialajikkeet ovat varsinaisia suursuosikkeja, vain lobeliat ja orvokit uhkaavat niiden asemaa kesäkukkien myynnissä. Suosion taustalla piilevät petunian monet käyttömahdollisuudet sekä lajikkeiden kirjo, josta löytyy kukkia jokaiseen makuun. Mutta joko tiesit, että näiden ruukuissa hehkuvien parvekekukkien lähisukulainen löytyy perunamaalta? Nykyisin markkinoilla on lukematon määrä petunialajikkeita, jotka jaetaan ominaisuuksiensa perusteella alaryhmiin.

Tänä kesänä kilpaillaan jälleen Suomen suurimmasta mansikasta. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton järjestämään kilpailuun voivat osallistua niin kotipuutarhurit kuin kaupallisesti marjoja tuottavat ammattiviljelijät ympäri maan. Lopputuloksen ratkaisee mansikan paino. Kesän suurinta mansikkaa voi pelloiltaan etsiskellä aina elokuun 18. päivään asti. Mansikan pääsatokausi näyttäisi tänä vuonna ajoittuvan vasta heinäkuun puolen välin paikkeille, jolloin myös mahdollisuudet löytää jättimansikka

Pohjois-Savon maaseutukeskuksen mukaan pihlajanmarjakoin lento on alkamassa, mutta omenoille ei ole tiedossa pahoja vioituksia. Pihlajan kukinta on tänä vuonna runsas, jolloin koit jättävät omenapuut rauhaan. Heinäkuun puoliväliin saakka on aikaa taivuttaa nuoria omenapuun oksia. Tämä parantaa valon pääsyä puun latvukseen, jolloin satoisuus varhaistuu ja paranee. Oksien taivutus onnistuu narujen ja koukkujen tai pienien painojen avulla.

Ruusujen keräämisestä voi saada mukavan harrastuksen. Kun sana harrastuksesta leviää laajemmalle, on ystävien ja sukulaisten helppo keksiä sopiva lahja. Ruusujen maailma nimittäin on täynnä uusia lajeja ja lajikkeita. Ruusupensas mahtuu pienellekin pihalle, ja ajan myötä sen kasvu on helppo pitää kurissa. Toisin käy joskus lahjaksi saaduille tammille ja pihdoille. Ravinteikkaassa puutarhamullassa ne kasvavat helposti tukkipuun

Mansikan pääsatokausi alkaa vasta heinäkuun toisella viikolla, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Satokautta on viivästyttänyt viileä alkukesä. Tänä vuonna alueelliset ero mansikan kypsymisessä on kuitenkin suuret, esimerkiksi osissa Lounais-Suomea kasvu käynnistyi muuta maata aikaisemmin. Ensimmäisillä kotimaisilla mansikoilla on jo saatu herkutella, kun harson alla kasvaneet mansikat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa tulleet markkinoille. Vaikka mansikkakasvustot eivät