Muhosjoen rannalle syntyi kukkea pihapiiri rakkauden siivittämänä. Omin käsin tekeminen, tontin mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kierrätysmateriaalien käyttö ovat minibudjetilla toteutetun pihan kulmakivet.
Tiina ja Janne Nykäsen pihapiiri muuttui vehreäksi ja viihtyisäksi vain muutamassa vuodessa. Pihan omistajien palavan innostuksen asuinympäristön hoitamiseen voikin nähdä kaikkialla. Takapihalle ilmestyi vierasmaja, kasvihuone, vesialtaita, luonnonkivimuureja ja istutusryhmiä monine kasvilajeineen. Myös jokirinnettä raivattiin ja ryhdyttiin pengertämään osaksi piha-aluetta. Kaikkien rakennusten pohjat on kaivettu lapiolla hartiavoimin. Maa-aines kärrättiin jokirannan polkujen pohjaksi sekä rinteen nuotiopaikan ulokkeen muotoiluun. Risukot haketettiin oksasilppurilla käytävien ja pensaiden aluskatteeksi.
Heinäkuista rinnepuutarhaa värittävät suikero- ja tarha-alpit, jaloruusut, kärhöt, jaloangervot, tarhasarjaliljat sekä monet kesäkukat. Lamoherukat ja pylvästuijat viheriöittävät puolestaan varjoisaa sisääntuloa.
– Pyrimme luomaan erilaisia tiloja ja tuottamaan itsellemme mielihyvää. Rakastan vuodenaikojen vaihtelua, mikä näkyy kasvien väreissä, jäiden lähtemisenä jokirannastamme, vesialtaiden sulamisena ja kasvien nousemisena maasta keväisin. Eritoten nautin ruskan väreistä pihallamme, tiivistää Tiina Nykänen puutarhansa parhaita puolia.
Tiina osti talon 12 vuotta sitten. Ensivierailulla se oli vasta rakennusvaiheessa.
– Kun näin paikalle vievän koivukujan, tunsin tulevani kotiin. Tontilla ei ollut muuta kuin talo, piha oli tyhjä paperi. Puutarhassa alkoi tapahtua toden teolla kuitenkin vasta kolmisen vuotta sitten, kun tapasin mieheni Jannen. Asiat loksahtivat paikoilleen ja samanhenkisen kumppanin myötä myös puutarha alkoi kukoistaa. Pian syntyivät lapset Veikko ja Väinö – samaa tahtia puutarhamme kanssa.
Tiina istui talon rappusilla vuonna 2010 ja mietti, mistä lähtisi liikkeelle.
– Loin raamit pihan kaksitasoisuudesta ja vapaasti ladotusta kivimuurista. Käytävän paikka piirtyi silmieni eteen ja kasvimaa sijoittui paikoilleen – mutta paikalla oli pitkään vain nurmea, Tiina valottaa.
Kuusi vuotta sitten kaadettiin iso kuusi, joka varjosti pihaa suuresti. Joen vettäkään ei näkynyt. Pikkuhiljaa rannasta on raivattu risukkoa ja etsitty rinteen mallia. On tehty pieni laiturikin. Puustosta jäljelle on jätetty muutama koivu, pihlaja ja haapa.
– Löysimme vanhoja saunan kivijalkoja, jotka ovat omiaan istutusaltaisiin ja rantamuuriin. Jokiveden sameus hieman harmittaa, mutta se tosin kirkastunee tulevaisuudessa tehtävän ruoppauksen myötä. Pihakasvit sen sijaan rakastavat humuspitoista jokivettä, jota nostetaan pumpulla rinnettä ylös.
Etupihan nurmikko uusittiin ja istutusryhmät siirrettiin aidan viereen, jotta pojilla on tilaa leikkiä ja temmeltää. Hauska tiipii muuttuu majaksi, kunhan humala tuuheutuu. Tiinan vanhempien hankkima leikkimökki maalataan vielä talon väreillä, samoin lahjaksi saatu pihakeinu, jota tosin on ensin hieman korjailtava. Nykäset rakentavat pihaa minibudjetilla ja hankkivat paljon tavaraa käytettynä.
– Kierrätysryhmistä ovat peräisin esimerkiksi etupihan aita, oleskelualueen väliseinä sekä pihan vesialtaat. Käytettynä on saatu myös lasten keinut ja liukumäki, nekin vain maalattu uuden näköisiksi. Janne entisöi jopa vanhan Massey Ferguson 135 -traktorin, jolla lumi- ja multatyöt helpottuivat kummasti. On kätevää, kun mies on käsistään näppärä.
Kun Tiina tuli raskaaksi, pihalle pystytettiin vierasmaja terasseineen. Näin hänen äidillään on omaa rauhaa, kun hän käy auttamassa lasten hoidossa etenkin nuorimmaisen synnyttyä. Vierasmajan jälkeen oli vuorossa ylätasanteiden istutuspenkkien muokkaaminen. Välillä rakennettiin autotallia ja perustettiin käytäviä, tehtiin rappusia sekä asennettiin köynnöstukia, jokirannan aita ja rautakaaria. Raudoitusverkkoideat syntyivät, kun autotallista jäi rakennustavaraa yli tarpeen.
Kesällä 2020 valmistunut kasvihuone on sekin koottu suurimmaksi osaksi kierrätysmateriaalista. Isokokoisen, kuljetuksessa vaurioituneen ikkunan Tiina ja Janne saivat eräältä ystävältä. Sen paikalleen asentaminen ei käynyt aivan helposti. Muut ikkunat ovat Facebookin Muhoksen-ryhmästä bongatut.
Osa laudoituksesta on autotallin ulkoverhouksen ylijäämää, kun taas vanhan autokatoksen rimoja on käytetty sisäseinien rakentamisessa. Lasin alla Tiina viljelee tomaattia, paprikaa, basilikaa, korianteria ja persiljaa.
– Kasvihuonekurkun taimet olivat viime keväänä loppuneet, joten omia kurkkuja ei sitten saatu. Zilga-viiniköynnös sen sijaan on istutettu. Kasvihuoneen on kuitenkin tarkoitus olla enemmänkin viihtyisä oleilutila illanistujaisia varten, ei niinkään viljelypaikka, Tiina myöntää.
Koska maa on tiukkaa savea, kaikki kasvit on istutettu kohopenkkeihin. Omenapuut 'Grenman' ja 'Pirja' sekä kirsikkapuut 'Rauhalan Morelli' ja 'Pihtipudas' viihtyvät takapihan lämpimässä rinteessä, samoin pikkusyreenit, kärhöt ja ruusut. Nykästen piha sijaitsee saaressa, ja ympäröivän vesistön ansiosta siellä on omanlaisensa ilmasto. Monet jaloruusuista Tiina kertoo hankkineensa Lidlistä.
– Haluan lisää ruusuja, sillä ne todella näyttävät menestyvän täällä. Köynnösruusujakin saisi olla enemmän. Keiju-, koivu- ja norjanangervot ovat peruspensaita moneen tarkoitukseen. Lamoherukat rehottavat ja peittävät muurit jo kokonaan. Vuorimännyt ja katajat ovat mukavia ainavihantia havuja. Timanttituijia rakastan niiden selkeän muodon takia, Tiina esittelee.
Puutarhainnostuksen Tiina epäilee saaneensa äidinmaidosta. Myös kaikki tädit ovat viihtyneet puutarhassa.
– Serkkujen kanssa aikoinaan naureskeltiin äitiemme puutarhahulluudelle, vaan eipä ole kauas omena puusta pudonnut. Vaikka minulla on pienet lapset, puutarhaan on päästävä. Onneksi nuorimmainen viihtyy pitkät ajat vaunuissa itsekseen valveilla ollessaankin. Välillä taapero on mukana kaivamassa lapiolla maata ja työntelemällä omilla kottikärryillään. Toisinaan hän on aivan mutainen nenänpäästä varpaisiin.
Takapihan isoihin kukkapenkkeihin on tarvittu yksi jos toinenkin perennantaimi. Istutusryhmissä kasvaa muun muassa kesäpikkusydämiä, päivänkakkaroita, väriminttuja, punatähkiä, kurjenpolvia, jättipoimulehtiä, pihaesikkoja, akileijoja ja syysastereita. Suikeroalpi peittää altaan reunat. Tarha-alpi puolestaan viihtyy jokirannassa. Jaloangervojen selkeä kasvutapa timanttituijien tapaan miellyttää Tiinan silmää.
– Jatkossa taidan kerätä enemmän hopea- ja punalehtisiä kasveja. Niillä saa aikaiseksi hienoja yhdistelmiä. Tällä hetkellä puutarhassa kasvaa vain hopeamarunaa, hopeahärkkiä, sinipiikkiputkea sekä punalehtistä purppurakeijunkukkaa ja kallionauhusta.
Suurin osa perennoista on peräisin kavereilta ja muilta puutarhaharrastajilta.
– Kokeilen ensin, miten lahjoitustaimi pärjää. Kun huomaan kasvin viihtyvän, jaan sitä ja istutan jakotaimia uusiin ryhmiin. Esimerkiksi kuunliljat menestyvät jokitörmässä jopa kastelematta. Pionit jurottivat siirron jälkeen, istutin ne ilmeisesti liian syvään. Mätäsrikko sen sijaan kukkii komeasti uudessa paikassa. Palavaarakkautta en tahdo saada menestymään, meidän yhteistyö ei pelaa. Onneksi leimurakkaus kukoistaa, Tiina nauraa.
Toissa kesänä Tiina metsästi perennantaimia polkupyörällä pienen pojan ottaessa kyytiä mukana. Navigaattori apunaan hän ajeli pitkin Muhosta Facebook-ilmoitusten perässä. Taimiseikkailulta tuli mukaan muun muassa esikkoja, väriminttuja, kissankäpäliä, ukonhattuja ja mirrinminttuja.
– Puutarhaintoiluni saattaa huvittaa nyt vanhempaa polvea.
Kasvihuoneen vieressä alatasanteella on tilaa pienelle marjatarhalle. Sinne Tiina on istuttanut punaista ja vihreää karviaista, punaherukkaa, mustaherukka 'Pohjan Jättiä', pensasmustikkaa ja mansikkaa. Kasvimaalla satoa antavat yksivuotisten keittiökasvien lisäksi monivuotiset köynnöspinaatti, lipstikka, piparjuuri, ruohosipuli ja minttu.
– Puutarhamme on koristekasvivoittoinen, mutta on kiva, että on jotain suuhunpantavaa jo lasten takiakin, Tiina toteaa.
Värikkäät kesäkukat viimeistelevät pihapiirin. Yksivuotisten kukkien lisäksi aidalle asennetussa laatikossa rönsyilevät suikeroalpit. Koristebataatit, daaliat ja marketat Tiina kertoo ostaneensa täydellä hinnalla.
– Petuniat ovat peräisin poistopisteestä 10 senttiä kappaleelta. Amppelitkin maksoivat vain muutaman euron. Vähän repsahtaneetkin kesäkukat saa hyvällä hoidolla nopeasti kukoistamaan. Alennusmyyntejä kannattaa käyttää hyväksi, jos haluaa päästä halvemmalla ja saada joka vuosi erinäköiset kesäkukka-
istutukset.
Nykäsen perhe viihtyy pihalla muutenkin kuin puutarhatöissä ahertaen. Kuistilla on tilaa kuntoilulaitteelle, jollei pihatöissä ponnistelu riitä.
– Vastapainona grillataan usein lounaat ja päivälliset ulkona. Kesäpäivät kuluvat myös kalastaessa ja soudellessa veneellä. Makkarat paistetaan nuotiopaikalla tuon tuosta ja katsellaan ohi uivia sorsaperheitä. Iltaisin on isin ja äidin hetki käveleskellä ympäri puutarhaa, milloin milläkin tontin kulmalla luoden samalla uusia visioita, Tiina kertoilee.
Tulevaisuuden haaveissa siintävät pihasauna ja jokirinteen puoliväliin sijoittuva vilvoitteluterassi. Takapihan alatasanteelle pariskunta haluaa luoda kesämökkeilytunnelmaa. Tulevina vuosina on toiveissa myös pihavalaistus ja kasvimaan kunnostus muureineen.
Tiinan ja Jannen kesävieraatkin pääsevät nauttimaan upeasta puutarhasta. Joka vuosi pariskunta järjestää kesäjuhlat isommalle tuttavaporukalle elävine musiikkeineen, pihavaloineen ja tarjoiluineen. Siihen kaikkeen Muhosjoen varren pihapiiri on mitä ihanteellisin paikka.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Oma PIHA -lehden perinteikäs Suomen Paras Piha -kilpailu on ratkennut. Vuonna 2015 voittoon kiri ensimmäisen kerran maalaistalon piha. Se oli niin lukijaäänestyksen kuin tuomaristonkin valinta. Voit katsoa videon pihasta tästä. Vuokko ja Jouko Huumarkankaan lypsykarjatila sijaitsee Kyyjärvellä, joka on Suomenselällä Keski-Suomessa lähellä Pohjanmaan rajaa. Vedenjakajaseutu on luonnoltaan karumpaa kuin ympäröivät seudut. Huumarkankaiden Onnela-nimisen tilan pihapiiri
Piha oli Oma PIHA -lehden lukijaäänestyksen ylivoimainen voittaja. Röngän perheen mökkipiha vastaakin monen suomalaisen mielikuvaa täydellisestä kesäparatiisista. Se on hieno saavutus.
Pirkko ja Tauno Karjalainen ovat rakentaneet eläkeläiskodin maalle, kauaksi kaupungin palveluista. He vaalivat pihassa perinnekasveja. Isoilla kivillä on tärkeä osa pihassa ja ne näyttävät kauniilta talvellakin. Tämä artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 5/2017, piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti 2016.
