Suurtalousperuna maistuu monissa muodoissaan niin koululaisille kuinaikuisille kuluttajille. Perunaa arvostetaan, koska se on terveellistä,edullista, muuntuvaa ja suomalaista ruokaa. Suurtalousperunalla on siltimyös omat ongelmansa. Kuluttajatutkimuskeskuksen haastattelututkimuksenmukaan ongelmat kulminoituvat kuorittuna tarjottavaan keitettyyn perunaan.
Koululaisten mielestä keitinperunan heikkoudet ilmenevät lähinnäkumiperunaongelmana. He valittivat myös perunoiden jäähtymistätarjoilulinjastossa. Aikuisten kuluttajien ryhmässä perunoita moitittiinlisäksi vetisyydestä ja huonosta mausta tai mauttomuudesta. Molemmatkuluttajaryhmät arvelivat, että keitinperunan laatu rakentuu pitkältisuurkeittiössä ja on riippuvainen keittiön toiminnasta.
Keitinperunan laadun uskottiin parantuvan, jos niiden lämpösäilytysaikaa nykyisestälyhennettäisiin. Ratkaisuna ongelmaan pidettiin myös sitä, että perunattarjottaisiin aina kuorineen eikä kuorittuina.
Ammattilaiset korostavat logistiikan toimivuutta
Suurtalousammattilaisten omat arviot keitinperunan laatuongelmien syistäpoikkesivat kuluttajien näkemyksistä. Keskeisimpinä tekijöinä pidettiinperunaketjun logistiikkaa viljelijältä suurkeittiölle. Ammattilaisettoivoisivat, että peruna kulkisi keittiöön mahdollisimman nopeasti ilmanmonia välikäsiä.
Monilla haastateltavilla oli myönteisiä kokemuksia perunan suoristaviljelijätoimituksista. Halukkuutta suoratoimituksiin olisi, mutta niidenesteenä pidettiin yhteensopimattomuutta hankintojen keskittämispyrkimystenkanssa. Ammattilaiset pitivät toivottavana, että keittiöillä olisimahdollisuus valita erilaisten tavarantoimittajien välillä silloin, kunkyseessä on perunan kaltainen tuoretuote.
Suurtalousperunan laatutekijöitä selvittävään tutkimukseen osallistui 18suurtalousalan ammattilaista sekä 23 kuluttajaa, joista puolet oliyläasteikäisiä nuoria ja puolet henkilöstöravintoloissa ruokaileviaaikuisia. Kuluttajatutkimuskeskus toteutti tutkimuksen keväällä ja kesällä2002.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Viime kesä oli hyvä perunakesä. Se tuotti runsaasti laadukasta satoa, jota riittää kevääseen saakka. Perunaa voi syystä pitää tuoreen lähiruoan ykköstuotteena. Siitä saa täysipainoista ravintoa ja maukasta ruokaa arkeen ja juhlaan. Viikolla 7 (13.–19.2.) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Perunaviikkoa. Kun peruna on hyvää, se on hyvää ihan sellaisenaan. Aidon maun maistat, kun keität tai höyrykypsennät
Peruna on hyvää ja maistuvaa perusruokaa, jonka käytön soisi lisääntyvän nykyisestään. Suomalaisten perunan kulutus on puoliintunut 1950-luvun huippuvuosista, 120 kilosta, noin 60 kiloon henkeä kohti. Kun aikaisemmin päivittäiset ateriat olivat perunapainotteisia, nyt kaikki suomalaiset eivät enää syö päivittäin perunaruokia. Muutoksesta huolimatta peruna on edelleen yksi suosituimmista ruoka-aineista. Viikolla 7 (9-15.2.2004) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa.
Peruna on parhaimmillaan trendiruokaa, joka taipuu moneksi. Tänä vuonna peruna juhlistaa myös ystävänpäivää, joka osuu Kotimaisten Kasvisten nimeämälle Perunaviikolle. Peruna on perusraaka-aineena ehdoton. Se on taloudellista, helppokäyttöistä ja kevyttä syötävää. Perunasta saat energiaa vain noin puolet siitä mitä vastaavasta määrästä keitettyä riisiä. Lisäksi se on ruokavaliossamme tärkeä kuidun, kivennäisaineiden, hiilihydraattien, B6 ja C -vitamiinien lähde.
Peruna on monikäytöistä ruokaa, joka taipuu tarvittaessa moneen maistuvaan muotoon. Perunasta saa herkullista muusia, se maistuu viipaleina laatikkoruuissa, lohkoina padoissa, raasteina pihveissä, keitettynä salaateissa tai esimerkiksi uuniperunoina hyvän kastikkeen kera. Tavalliset kuorineen keitetyt perunat ovat terveellinen vaihtoehto ruoan lisäkkeeksi. Keitinperunat sisältävät kilpailijoihinsa riisiin ja pastaan verrattuna vähemmän kaloreja, mutta ovat hyviä kuitujen, vitamiinien ja kivennäisaineiden
