Siirry sisältöön

Grevillealla eksotiikkaa kimppuihin

Jaa artikkeli

Kukkakaupan vitriinissä voi tärmätä jännittävään, punaista pölyhuiskua muistuttavaa kasviin. Eksoottinen tulokas on grevillea, ja sen läheisiä sukulaisia on kimpuissa nähty aiemminkin: Vaaleanpunaiset ja jykevän käpymäiset proteat ovat jo raivanneet tiensä talvikauden kimppuihin.

Grevillean lehdet ovat neulasmaiset ja harmahtavan vihreät. Se kasvaa yleisenä Australiassa, jossa sen mesi tärkeä ravinnonlähde monille linnuille.

Grevillean varsinaiset kukat ovat pieniä, mutta yhdessä kukat muodostavat näyttävän, harjamaisen kukinnon. Punaisen värinsä vuoksi lajike ’Misty Red’ tuo eksoottisen lisän jouluisiin kimppuihin. Proteoiden ja grevilleoiden suosion takaa niiden pitkä maljakkokestävyys. Vankat, jopa 60-70 senttimetrin pituiset varret säilyvät moitteettomina kaksi viikkoa, jopa pitempään.

Grevilleioiden saatavuus ajoittuu syyskuulta huhtikuulle. Kasvin keskeisin tuotantomaa on Israel.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Maksaruohojen roosanpunaa

    Syysaurinko valaisee kookkaiden maksaruohojen laakeat kukinnot tunnelmallisesti. Lempeitä värinyansseja lisää se, että kukintojen roosansävyt vaihtelevat kukintavaiheen mukaan. Nämä korkeammat (~50 cm), mukavanmuotoisia pensaita muodostavat iso/komea/syysmaksaruohot (Sedum/Hylotelephium) lukeutuvat hyönteismyönteisiin myöhäänkukkijoihin. Kuivatakin kukintoja voi ja ympätä niitä syksyn leikkokukkakimppuihin. Lajikkeita ja kukintosävyjä on runsaasti, sillä näistä maksaruohoista kehkeytyi niittymäisten perennojen buumin myötä muotikasveja. ’Matrona’ -lajikkeen tummempi varsisto

  • Kukkia luonnossa ja maljakossa

    Enpä muista aiemmilta keväiltä, että olisin nähnyt päivänkakkaroiden kukkivan jo toukokuun puolella. Neljä päivää sitten (28.5.) niitä riitti poimittavaksi maljakkoonkin eräältä syrjäiseltä niityltä. Myös kukkivat mäkitervakot levittäytyivät laajoina kasvustoina kuivalla mäkitöyräällä, missä näyttivät viihtyvän hyvin myös monivärikukkaiset keto-orvokit. Ja olipa tuolla etelärinteen lämpimällä kasvupaikalla metsämansikkakin ehtinyt kukkaan. Maljakkokimppuihin kakkaroiden ja tervakkojen seuraksi laitoimme rämeeltä poimittuja

  • Hyvää juhannuspyhien jatkoa!

    Vuosi sitten aloitimme – toivottavasti perinteeksi muodostuvan – juhannussalon pystyttämisen pihamaalle terassimme eteen aattoaamuun mennessä. Aattoaamu mainittuna sen takia, että kahden hengen perheprojektimme on kestänyt kummallakin kerralla koko aatonaaton ja jatkunut aina puoleen yöhön saakka. Salkorungollamme on pituutta n. 3,5 metriä, josta pystytettynä uppoaa maahan puolisen metriä. Kun viime vuonna totesimme, että koivunoksia tarvitaankin yllättävän

  • Punainen meri

    Idänunikon (Papaver Orientale-ryhmä) karvaiset lehdet muodostavat tuhteja ruusukkeita. Lehdet on näyttävät jo nyt, vaikka kukista ei vielä ole tietoakaan. Idänunikko siementää ja kylväytyy itsestään, ja sellaiset kasvit ovat hyvin tervetulleita, jotka itse etsivät itselleen mieluisimman paikan puutarhassa. Kukkaloisto on taattu, ja ne yksilöt jotka kasvavat sellaisessa paikassa mihin ei unikkoja haluta nyhdetään helposti pois. Mikään

Kaikki jutut