Alkuviikon aurinkoinen sää houkutteli piilevät puutarhurit ulos. Jotakin pihapuuhaa täytyi päästä tekemään. Houkutus löytyi siemenpussien muodossa, nehän ovat kuin karkkipussukoita puutarhurille. Nippu keväthuumassa hankittuja siemenpusseja veti huomion kasvimaalle.
Kasvimaa oli tosin tarkoitus jättää täksi kesäksi rauhaan, sillä se on ollut vuosia rempallaan. Maa jyrsittiin muutama viikko sitten, ja tuhannet juolavehnän juurisilput jäivät multaan kytemään. Paras olisi kääntää maa jyrsimellä muutamaan kertaan kesän aikana. Mutta kuinka vihannesten ja kukkien siementen sitten kävisi?
Kärsimättömyys voitti, kuten tavallista, ja siemenet päätyivät maahan luovan inspiraation puuskassa. Kylvörivejä on sikin ja sokin, ristikkäin ja kurvina kiven ympärillä. Rivien välillä on toisinaan lankkuja astinlautoina. Harsopeitettä tarvitsevat kukkakaali ja kaskinauris ovat vierekkäin, mutta muuten kasvimaalla vuorottelevat kukat, vihannekset ja yrtit aivan sekaisin.
Jotkut siemenistä ovat häviävän pieniä. Kevään uutuussiemen espanjanneito omaa niin keveät jyväset, että ne meinasivat humpsahtaa ulos pussista kaikki samaan koloon. Kukkakaalin suuria siemeniä taas oli niin vähän, että ne tuli varmaankin kylvettyä liian tiheään. Perussääntönä voidaan pitää, että jyvä peitetään samalla paksuudella maata kuin on siemenen halkaisija. Esimerkiksi pienenpienet basilikan siemenet saavat jäädä mullan pinnalle.
Tiistain kova tuuli ja sade eivät toivottavasti puhaltaneet pikku siemeniä pois. Ehkä sade piiskasi ne paremmin maahan. Eipähän tarvinnut heti kastella.
