Mökillä talvella käydessä löytyvät jääkukat ikkunoista. Aamuvarhaisella ne ovat kiinnittyneet kiteinä keittiön ikkunoihin, mutta pian aurinko saa ne valumaan pois.

Jääkukat syntyvät vanhoihin kaksinkertaisiin ikkunoihin, joissa syntyy suuri ilmankosteus ikkunoiden välissä. Kosteus tiivistyy kiteiksi, jotka kristallisoituvat upeiksi kukiksi.

Silloin, kun vesi saa kiteytyä vapaasti ilman paineita tai muotteja, se muodostaa hyvin symmetrisiä kuvioita. Lumihiutaleella on sama, ihmeellinen ominaisuus. Miten kummassa eri kohdissa kasvavat hiutaleen sakarat tai jääkukan osaset tietävät, minkä kuvion toiset tekevät? Ihan kuin kuvioluistelussa, mutta koreografi ja ohjaaja puuttuvat.

Valitettavasti jääkukista pitää hankkiutua eroon, sillä jatkuva kosteus merkitsee ikkunanpuitteiden vähittäistä lahoamista. Ikkunat ovat tuskin kovin tiiviit, jos niiden väliin kertyy jääkukkia.

Ehkä kukkia voisi nyt kuvata ja maalata, kiinnittääkseen ne myöhemmin tauluina seinälle.

Jaa artikkeli