Joulukuusikauppa käy taas kiivaana – tänäkin vuonna myydään noin puoli miljoonaa joulukuusta. Lisäksi noin 400 000 luonnonkuusta haetaan suoraan omasta tai tutun metsästä. Myydyistä kuusista noin 80 000 kpl on viljelty Suomessa ja arvioiden mukaan 50 000 tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Belgiasta. VILLE LINDFORS kauppasi Helsingin Viikissä Lohjalla viljeltyjä joulukuusia, joitten hinnat alkoivat 30 eurosta.
Ville Lindfors esittelee kolmea kuusityyppiä: perinteistä metsäkuusta, serbiankuusta ja pihtakuusta. – Perinteisen joulukuusen hinta alkaa 30 eurosta. Hinta on melko suoraan verrannollinen kuusen pituuteen. Serbian kuusi on seitsemän euroa kalliimpi kuin tavallinen kuusi. Pihtakuusi sijoittuu näiden väliin, selostaa Lindfors.
– Kalleimmat kuuset meillä ovat 120 euroa. Sillä saa 4,5 metrin viljellyn kuusen. Näin pitkänä ei saa enää serbiankuusta eikä pihtakuusta.
– Vastuullinen kuluttaja jättää ulkomaisen joulukuusen ostamatta. Tuontikuusi tuottaa usein pettymyksen kestävyytensä suhteen, sillä ne on usein hakattu jo kauan ennen kotimaista ja kuljetettu pitkiä matkoja. Kotimainen kuusi on ekologinen vaihtoehto, sitä parempi mitä lähempänä tuotettu.
Ryhtyisinkö kuusenkasvattajaksi?
MMYO TAINA LAAKSOHARJU suosittaa kuusenviljelyn lisäämistä.
– Suomessa on kuusiviljelmiä 500 hehtaaria ja viljeltyjen puiden kysyntä on kovaa. On jälleen odotettavissa, että tuuheaksi trimmatut viljelykuuset loppuvat kesken.
– Uusia viljelmiä perustetaan jatkuvasti, mutta vie 10-12 vuotta, ennen kuin ne alkavat tuottaa. Tulevaisuudessa tarjonta varmasti kasvaa, kun aloitetut viljelmät alkavat tulla ”satoikään”. Silti, jos omistaa kuusenviljelyyn sopivan joutavan maapläntin, kannattaa harkita kuusenkasvattajaksi ryhtymistä.
-Viljelypaikoiksi soveltuvat parhaiten rinnemaat; valoisalla paikalla puista kehittyy tuuheita. Viljelytiheys on noin 4000 kusuta hehtaarilla eli suurempi kuin metsänviljelyssä yleensä. Viljelyä harkitsevan kannattaa varmasti valita muitakin lajeja kuin oma, perinteinen metsäkuusemme, joka on tieteelliseltä nimeltään Picea abies.
– Tulevaisuudessa ihmiset haluavat yksilöllisiä vaihtoehtoja, harkitsemisen arvoisia ovat serbiankuusi eli Picea omorica, monet pihdat eli Abies-lajit ja jopa meikäläinen mänty eli Pinus sylvestris, joka on todella suosittu joulupuu Amerikassa.
-Jos kasvatus on onnistunut hyvin, mikä tarkoittaa, että heinistä, myyristä ja halloista on selviydytty ja leikkaukset hoidettu, voidaan markkinointi aloittaa 10-12 vuoden kuluttua istutuksesta, lupaa Laaksoharju.
– Kaikki kuuset eivät valmistu samana vuonna ja markkinointimenetelmiä on useita. Omistaja voi itse valita kuuset, kaataa ne ja hoitaa lähikuljetuksen ja tukkumyynnin.-
Laaksoharjun mukaan kuusifarminsa voi perustaa myös ”itsepoiminta”-periaatteella: antaa taaton itse valita ja kaataa kuusi, hoidettavaksi jää pelkkä rahastus. Tuleehan jo nyt saksalaisiakin elämysmatkailijoita Suomeen, ja he lähtevät tyytyväisinä kuusi kainalossa kotimatkalle.
Jatkuvan kasvatuksen periaate
– Ainakin serbiankuusella onnistuu niin sanottu jatkuva kasvatus eli samasta taimesta saadaan kaksi tai kolmekin satoa. Kun kuusi kaadetaan, jätetään kantoon kaksi elävää oksakiehkuraa, joista saadaan nopeasti kehittymään uusi joulukuusi. Serbiankuusen jälkisilmuista alkaa kasvaa useita voimakkaita versoja. Muutaman vuoden kuluttua poistetaan ylimääräiset versot ja kantoon jääneitä oksia typistetään, vain yksi verso jätetään kasvamaan. Kehitys on varsin nopeaa, sillä puulla on juuristo jo valmiina, kertoo Laaksoharju.
– Joulukuusien kasvatus on osoittautunut varsin kannattavaksi toiminnaksi: runsaita hakkuutuloja saadaan jo kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin tavallisessa metsänkasvatuksessa.
– Tulevaisuuden näkymät ovat niinikään varsin hyvät, kotimainen kysyntä on tasaista ja vientimahdollisuudet lupaavia. Lisäksi uudet markkinointikanavat kuten internet ja suoratoimitusmyynti sekä itsepoimintafarmit lisäävät tuottajan mahdollisuuksia menestyä, sanoo Taina Laaksoharju.
