Uutisarkisto

Mesimarjan viljelypinta-ala on kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa. Mesimarjan viljelypinta-ala ei Suomessa silti vielä päätä huimaa, ja hillo- ja likööriteollisuus potevatkin siitä raaka-ainepulaa. Vielä viime helmikuussa mesimarjan viljelypinta-alan sanottiin olevan Suomessa vain vajaat kolme hehtaaria. Lajikkeiden ja viljelytekniikan kehittymisen kautta viljelyn odotetaan kuitenkin lisääntyvän. Menestystä mesimarjasta Pohjois-Savoon -hankkeen ansiosta kesällä 2006 perustettiin mesimarjan koetilat 14 maatilalle, joille istutettiin

Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee. Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna. – Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa. Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva

Jurmon saarella Turun saaristossa laiduntavat alpakat. Ne otettiin lampaiden tilalle, ja ovat kuulemma helppohoitoisempia kuin lampaat. Lampaiden keväisen karitsoinnin ja syksyisen teurastuksen kanssa on aika homma, vaikka lampaat muuten eivät paljoa vaadikaan. Alpakat käyvät hyvin laiduntamaan sellaisille paikoille, joissa maa on köyhää – aivan kuten suomenlampaatkin. Ruohon ei tarvitse olla rehevän mehevää, vaan kaikenlaiset heinät

Turun Sanomat uutisoi 13.11.2007 verkkolehdessään nelivuotisesta, alan kaikkien aikojen laajimmasta tutkimuksesta. Ikaalisten Luomun toimitusjohtaja Ari Kulmanen sanoo, että tämä laaja tutkimus todistaa luomuruuan terveellisyyden. – Kirjoituksessa todetaan, että Newcastlen yliopiston johdolla tehdyn, Euroopan unionin tukeman 17 miljoonan euron tutkimuksen mukaan luomuruuassa on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä syöpäsairauksien riskiä vähentäviä antioksidantteja 40 % enemmän kuin

Oma Piha -lehden toimituspäällikkkö Rea Peltola ja valokuvaaja Vesa Koivu ovat viime keväänä ilmestyneellä Pionitt-kirjallaan yksi kuudesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Akatemian professori Risto Alapuro totesi puheessaan, että tekijät ovat suomalaisen puutarhakirjoittamisen ja -kuvauksen uudistajia. – Sille lyö leimansa vauhdikas sanankäyttö, syvä taustatyö ja komprommissiton visuaalisuus. Ehdolla ovat Pionit-kirjan lisäksi Peter von Baghin Sininen laulu, Kaarina Davisin Rankka

Jouluvalojen syttyessä ruokalautasten kasvisosuus alkaa painottua selkeästi juureksiin. Tuttuun tapaan jo pikkujouluna maistellaan rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikoita. Perinneherkkujen lisäksi juureksista voi nauttia monin modernein tavoin. Tutustu juuresten koko kirjoon, ja kokeile oikopolkuina erilaisia juuresjalosteita ja työtä helpottavia, esikäsiteltyjä juureksia. Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi. Juuressosekeitot, paahdetut juurekset ja juurespyreet ovat saaneet

Kuluttajat toivovat lisää maistatuksia kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoille. Vihannestukku Veikko Laineen teettämässä tutkimuksessa 73 prosenttia tutkimukseen osallistuneista katsoo, etteivät he saa paljoakaan palvelua hedelmä- ja vihannesosastolla. Kolme viidestä tosin katsoo, etteivät he kaipaakaan palvelua. Maistatuksista sitä vastoin oltaisiin kiinnostuneita. Veikko Laineen myyntipäällikkö Stefan Näsmanin mukaan kuluttajat kaipaavat tietoja varsinkin oudoista hedelmistä, niiden käyttömahdollisuuksista ja kypsyysasteista.

Presidentti TARJA HALOSEN mukaan suomalaisten kannattaa harrastaa sesonkisyömistä ja käyttää kaudelle tyypillisiä tuotteita. – Elintarvikkeiden kulutus aiheuttaa noin kolmanneksen kotitalouksien ympäristövaikutuksista. Eli se on samaa suuruusluokkaa kuin liikkumisen ja autoilun ympäristövaikutukset. Modernin elämäntavan myötä ruuan kuljetukset, pakkaaminen ja pakastaminen ovat lisääntyneet. Kehitys on helpottanut jokaisen arkista ruuanlaittoa, josta ympäristö kuitenkin joutuu maksamaan, Halonen sanoo. Halosen

On sinisateen (Wisteria sinensis) leikkauksen aika. Nimi kuvaa hyvin köynnöstä, joka kukkii Etelä-Ranskassa maalis – huhtikuussa riippuvin kukin, todellakin kuin sininen sade. Näky on henkeäsalpaava. Kukkien kanssa puhkeavat lehdet, ja kukinnan jälkeen kehittyvät siemenet jättimäisiin palkoihin, kuin suuret pavut. Sinisade kukkii usein uudestaan syksyllä, mutta huomattavasti keväistä kukkaryöppyä vaisummin. Köynnös on niin kova kasvamaan, että

Saaristossakin alkaa jo näyttää syksyiseltä, vaikka lämpötilat muistuttavatkin välillä jopa kesää. Yöt ovat olleet hyvin lämpimiä. Haavat muuttuvat kananpojankeltaisiksi, vaahteroiden lehdenkärjet alkavat tuleentua ja saarnien tutut silhuetit muuttuvat lämpimän rusehtavan keltaisiksi. Kohta alkaa lehtien haravointi, jota jatkuu seuraavat viikot. Haravointi onkin mukavaa puuhaa, mikäpä sen terveellisempää liikuntaa. Kevyt hiki nousee pintaan ja puna poskille. Lehdistä

Oma Piha -lehden tämän syksyn asiakaslahjana on 100 posliinihyasintin sipulia. Pääosa sipuleista on postitettu viime keskiviikkona 26.9. ja niiden tulee olla asiakkailla viimeistään tänään tai huomenna. Toinen erä lähtee tiistaina 2.10. ja on perillä perjantaina. Näin ne ehditään istuttaa ennen roudan tuloa koko maassa. Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) on helppohoitoinen, kaunis ja luotettava pikku kukka. Siksi

Vielä ehtii juomaan päiväkahvit pihalla; toppatakit päällä, hanskat kädessä ja pipo päässä. Aurinkoisena päivänä on hyvä nauttia valosta ja ruskan väreistä, jotta niitä saadaan kerättyä varastoon talven varalle. Kesä ei ole ainoa sopiva aika pihalla istuskeluun. Ravintoloiden terasseilta voi varastaa idean: kiedotaan huopa ympärille ja nautitaan tunnelmallisesta hetkestä viltin lämpimässä. Ihan vielä ei antauduta talven