Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta.
Perliitti keventää kylvömultaa, ja sillä voi myös peittää kaikkein pienimmät siemenet.
Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet eivät aina päde Etelä- ja Pohjois-Suomen vaihteluvälillä. Merkitse siis päiväkirjaan, kalenteriin tai puhelimen muistioon kylvöjen ajankohdat talteen. Voit myös ottaa kännykällä kuvan kylvöistä, jolloin päivämäärä jää muistiin tulevia keväitä varten.
Tiedon kertyessä vuosien mittaan saat kylvöaikoihin tuntumaa ja osaat ajoittaa oikein. Usein esimerkiksi tomaattien kylvö tulee tehtyä liian aikaisin ja sisätiloissa taimet venyvät honteloiksi, kun ulkona vielä paukkuvat kevättalven viimeiset yöpakkaset. Vähän myöhemmin kylvetyt tomaatit puolestaan kirivät kasvuvauhdissa päästessään kasvihuoneeseen ja vahvistuvat kevätauringossa lyhyemmälläkin esikasvatuksella.
Kevät alkaa kasvihuoneesta, jonka valoisassa suojassa kasvavat vankat taimet. Minikasvihuoneella katetussa lavassa retiisisato on parhaimmillaan jo toukokuussa. Kylvöpuuhiin pääsee usein jo huhtikuussa. Omavaraisuus sipulin suhteen alkaa varhain vihreitä sipulinvarsia napsimalla.
On toki kasveja, kuten chilit, paprikat, malabarinpinaatti ja latva-artisokka, jotka todella tarvitsevat paljon aikaa kasvaakseen satoa tuottavaan kokoon ja ehtiäkseen ylipäänsä tuottaa satoa. Ne kylvetään sisälle jo alkuvuodesta, ja taimet kasvatetaan lisävalon turvin.
Itääkseen siemen tarvitsee kosteutta ja lämpöä. Alta tuleva lämpö edistää juurten kasvua. (Useiden monivuotisten kasvien siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen, mutta ne ovat asia erikseen.) Mikäli ei omista taimikasvatukseen tarkoitettua lämpömattoa, siemenet lähtevät itämään vaikka kylpyhuoneen lattialämmityksen avulla. Itämisvaiheessa ei tarvita valoa suuremmin, mutta heti itämisen jälkeen taimet siirretään kunnon valoon vahvistumaan.
Amppelipapu ja koristekrassit saavat lyhyen esikasvatuksen ennen istutusta lavatarhaan.
Maaliskuussa voi kylvää esikasvamaan purjoa, fenkolia, kaaleja, munakoisoa sekä yrttejä, kuten persiljaa, basilikaa ja timjamia. Kasvimaan kukista tuoksuherneet, samettikukat ja tsinniat voi laittaa kasvamaan huhtikuussa. Myös kosmoskukka hyötyy esikasvatuksesta.
Pakkaselle arat, lyhyehkön esikasvatuksen tarvitsevat kasvihuonekurkut, avomaankurkut, kurpitsat, maissit, pavut, kesäkurpitsat, koristekrassit ja auringonkukat voi kylvää kasvihuoneeseen vielä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa, vyöhykkeen mukaan. Auringonkukkien taimikasvatus kasvihuoneen suojassa kannattaa senkin vuoksi, että avomaalla vastaitäneet, mehevät pikkutaimet joutuvat usein jänisten ja oravien hampaisiin.
Samettikukka on kesäkukka helpoimmasta päästä ja kasvitarhassa hyödyllinen tuholaisten karkottaja. Istuta samettikukkaa myös kasvihuoneeseen tomaattien lähelle torjumaan ansarijauhiaisia.
Rohkeasti kylvämään
Aurinkoisena kevätpäivänä kasvihuoneen lämpötila nousee mukavasti, vaikka ulkona kävisi viima. Esikasvatuksen ajoituksessa kannattaa tehdä rohkeita kokeiluja ja säästää osa siemenistä myöhemmäksi varmuuden varalta.
Kasvihuoneeseen tuotu musta vesiastia voi toimia hyvänä lämmön kerääjänä. Monesti keväällä tulee sytytettyä palamattomalle alustalle talvesta jääneitä öljykynttilöitä luomaan lisälämpöä pieneen kasvihuoneeseen.
Jos haluaa kasvattaa hyötykasveja pihalla ruukuissa tai isoissa saaveissa, voi ne laittaa kasvamaan hyvissä ajoin kasvihuoneeseen. Kylvä esimerkiksi porkkanaa, juuripersiljaa ja mustajuurta. Mikäli haluaa saada uusia perunoita juhannukseksi, on hyvä upottaa idätetyt perunat ämpäriin tai ruukkuun jo huhtikuun alkupuoliskolla ja suosia varmoja varhaisperunalajikkeita, kuten ’Solist’, ’Timo’, ’Annabelle’ ja ’Siikli’. Koska peruna on hallanarka, kannattaa pitää lähettyvillä peiteharsoa tai pakkaspeitettä kylmien öiden ja päivienkin varalta. Sangosta voi kasvualaan nähden saada etenkin peruna- ja porkkanasatoa runsaammin kuin avomaalta.
Minikasvihuoneella tai vanhalla ikkunalla katettu lava antaa aikaista salaatti-, retiisi- ja sipulisatoa. Kansi pidättää kosteuden kuivina aikoina ja pitää tuoreravinnon puhtaana siitepölystä ja lintujen jätöksistä.
Tavoitteena tukevat taimet
Onnistunut esikasvatus lähtee puhtaista kylvöastioista ja taimimullasta. Kaupoissa myydään valmista taimimultaa pusseissa, mutta itse voi sekoittaa helposti oman kasvualustan. Olen havainnut valmiiden taimimultien sisältämän suuren turvemäärän haittaavan ainakin hennoimpia kasveja. Turvepitoinen multa kuivuu aurinkoisena päivänä nopeasti koppuraksi ilman jatkuvaa sumuttelua tai altakastelua, minkä seurauksena hennoimmat idätykset voivat kuolla nopeasti. Kylvössä käytettävän mullan tulee olla vähäravinteista, jolloin koulinnan jälkeen kasvi innostuu ja vahvistuu päästessään vahvempaan multaan.
Omaa taimimultaa olen tehnyt sihtaamalla tavallisesta luomulaatuisesta pussimullasta suurimmat paakut pois ja sekoittamalla siihen reilusti hienoa hiekkaa ja perliittiä. Seoksesta tulee kevyttä ja ilmavaa. Jos lyhyen esikasvatuksen tarvitsevan kasvin taimia, esimerkiksi kesäkurpitsaa, ei koulita vaan koko taimikasvatus tapahtuu yhdessä ja samassa ruukussa, voi ruukun pohjapuolelle laittaa tavallista multaa ja pintapuolelle kevennettyä taimimultaa. Silloin siemen saa heti hyvät olosuhteet, ja taimen kasvaessa suuremmaksi juuret ulottuvat pohjakerroksen ravinteikkaampaan multaan.
Kierrätys kunniaan. Muovikaukalot, vessapaperihylsyt ja maitopurkit toimivat taimikasvatuksessa.
Varsinaista multasihtiä voi olla vaikea löytää kaupoista. Tarkoitukseen sopii vaikkapa muutaman euron muovinen marjanpuhdistusritilä tai lasten hiekkasiivilä, johon suuremmat kokkareet jäävät kätevästi.
Nuoret taimet koulitaan omiin ruukkuihin siinä vaiheessa, kun sirkkalehtien jälkeen puhkeaa ensimmäinen lehtipari. Taimien mieto lannoittaminen aloitetaan 1–2 viikon kuluessa ruukutuksesta.
Karaiseminen eli ulkoilmaan totuttaminen on tärkeä vaihe. Silloin taimi vahvistuu kestäväksi. Aloita karaiseminen lämpimänä, tyynenä kevätpäivänä suojaisalla paikalla noin viikkoa ennen lopullista ulosistuttamista.
Salaatti ja retiisi kannattaa kylvää kannella tai harsolla suojattuun lavaan jo aikaisin. Salaatinsiemenet itävät viileässä – liika lämpö voi myöhemmin jopa estää siementen itämistä. Retiisi puolestaan virittyy kukkimaan kuumuudessa. Kesällä tehdyt retiisien uusintakylvöt eivät lämmön vuoksi usein onnistu yhtä hyvin kuin kevätkylvöt.
Lasi-ikkunalla tai minikasvihuoneella katetusta lavasta saa hyvinkin aikaista satoa, varsinkin jos kevättalvella levittää lavan pohjalle tuoretta lantaa. Pohjalla hyötykasvien juurten ulottumattomissa tapahtuva lannan maatuminen tuottaa lämpöä patterin tavoin. Siksi sitä usein kutsutaankin lantapatteriksi.
Kumppanuuskasveja lavaan. Porkkanarivien väliin on lavoissa hyvä painella istukassipuleita harhauttamaan porkkanakärpäsiä.
Tietoisku siemenistä
Partenokarppinen lajike. Kasvi on jalostettu sellaiseksi, että se muodostaa vain emikukkia eli se ei tarvitse pölytystä tuottaakseen satoa vaikkapa suljetussa kasvihuoneessa. Partenokarppisia lajikkeita on kasvihuonekurkuissa, avomaankurkuissa sekä kesäkurpitsoissa.
F1-lajike. Pitkälle jalostettua ja erikoismenetelmällä tuotettua siementä, josta kasvava sato on runsas ja tasalaatuinen. Jos F1-kasvi tekee siemeniä, niistä ei enää kasva samanlaisia kasveja vaan yleensä saadaan huonompaa satoa. F1-lajikkeista ei siis kannata ottaa siemeniä talteen (paitsi jos haluat kokeilla), kuten vaikkapa perinnelajikkeista.
Kovia ja/tai suuria siemeniä (palkokasvit, krassit, maissi, pinaatti, persilja, porkkana) kannattaa liottaa joitakin tunteja ennen kylvöä itämisen nopeuttamiseksi.
Karvasaineettomalla kurkkulajikkeella takaat maistuvan sadon, mikäli kastelu jäisi kesälomalla epäsäännölliseksi.
Perinnelajikkeita ja maatiaiskasveja suosimalla voit edistää osaltasi kotimaisten kasvien viljelyä. Ota niistä siemenet talteen tuleviksi vuosiksi. Muutenkin puutarhasta kannattaa syksyllä kerätä paljon siemeniä.
Julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 2/2021
