Valtakunnallisen Vihervuoden (Gröna Året) päätösseminaaria vietettiin Helsingin Säätytalolla 27.10. Vihervuoden teemana on ollut Kestävä suomalainen maisema, ja vuoden mittaan ympäri maata on järjestetty yli 400 tapahtumaa viihtyisämpien lähiympäristöjen puolesta.

Laiduntavat lampaat Hiidenmaalla pitävät perinnemaisemia avoimina ja kasvillisuuden matalana. Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus

Laiduntavat lampaat Hiidenmaalla pitävät perinnemaisemia avoimina ja kasvillisuuden matalana. Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus

 

Laaja tapahtumien kirjo osoittaa, että miellyttävä ympäristö koetaan tärkeäksi ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä monin eri tavoin. Vihervuoden ohjelmaan on kuulunut muun muassa Puunhalausviikko, Suomen paras maisemahanke -kilpailu, Ympäristönvärit -kuvakisa sekä Mun maisema -kampanja.

– Vihervuosi on osoittanut, että ihmiset saavat maisemista sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Maisemien, kulttuuriympäristöjen ja viheralueiden vaaliminen on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, osa kestävää kehitystä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista, sanoi Säätytalon tilaisuuden avannut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka puheenvuorossaan.

Teemavuoden kohokohdat esillä

Päätöstapahtumassa palkittiin Suomen paras maisemahanke. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen

 Lampaita luonnonhoitotyössä Lakkalan tilalla Kolilla. Kuva: Anni Koskeli-Ratamaa / Metsähallitus

Lampaita luonnonhoitotyössä Lakkalan tilalla Kolilla. Kuva: Anni Koskeli-Ratamaa / Metsähallitus

myöntämä kunniakirja parhaasta hankkeesta luovutettiin Metsähallituksen luontopalvelujen Lammaspaimenviikoille, joka lähtee Suomen edustajana Strasbourgiin tavoittelemaan myös Euroopan neuvoston maisemapalkintoa. Kunniamaininnalla palkittiin WWF Suomen talkooleiritoiminta.

Tilaisuuden yhteydessä julkistettiin myös Vihervuoden #ympäristönvärit-kuvakilpailun voittajat. Yli 2 400 valokuvan joukosta voittajana palkittiin jyväskyläläisen Kari Mannen omalla takapihallaan ottama vaikuttava lintukuva.

Vihervuoden päätöstapahtumassa esiteltiin muitakin vuoden kohokohtia, muun muassa turkulaisten innostumista kaupunkiviljelystä, leikkipuistosurffausta ja pääkaupunkiseudun isojen festivaalien vihertymistä. Samalla kuultiin myös vuoden aikana laadituista kestävän ympäristörakentamisen kriteereistä ja niiden asettamista haasteista viheralalle.

Tilaisuudessa myönnettiin 26 Vihervuoden mitalia ympäristön hyväksi tehdystä työstä. Mukana oli ansioituneita henkilöitä, hankkeita ja tahoja eri puolilta Suomea.

Tapahtuman yhteydessä Säätytalon pihalle istutettiin Vihervuoden kunniaksi rusokirsikkapuu, jota Vihervuoden johtoryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen lupasi tulla säännöllisesti halaamaan. Svengiä tilaisuuteen tarjosi muusikko Paleface.

Jaa artikkeli