Unkarilaissyntyinen yliagronomi Bertalan Galambosi on kirjoittanut historiikin lähes 30-vuotisesta mauste- ja rohdosyrttien tuotannosta Etelä-Savossa. Etelä-Savon merkitys yrttialan kehittämisessä Suomessa 1983–2010 -julkaisu on suomalaisen yrttialan yksityiskohtainen ja arvokas tietolähde.
Kirjallisuusviitteiden pohjalta historiikissa arvioidaan sekä Etelä-Savon että koko yrttitoiminnan onnistumista ja epäonnistumisia. Raportissa käsitellään Mikkelin tutkimus- ja opetuslaitosten yrttihankkeita, niiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Lisäksi esitellään Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien yrttialan yrityksien toimintaa. Julkaisussa listataan 30 vuoden ajalta 324 yrttikokeiluja käsittelevää lehtiartikkelia valtakunnallisista ja paikallisista lehdistä.
Etelä-Savo on tunnettu yrteistään. Mikkelin alueella on vuosikymmeniä ollut aktiivista yrttitutkimusta, opetusta ja viljelyä, ja alue on omalta osaltaan antanut merkittävän panoksensa maaseudun kehittämistoiminnalle.
– Yrttien viljely, tutkimus ja käyttö ovat uusi erikoisala maassamme. Yrttialalla ei ole keskusorganisaatiota eikä yrttialaan liittyviä tietoja ja toimijoita rekisteröidä keskitetysti. Maailman nopeasti muuttuessa tällaiseen sirpaloituneeseen erikoisalaan liittyvät tiedot unohtuvat ja häviävät helposti. Myös aikansa toimijat poistuvat, yritysten toiminta loppuu ja hiljainen tieto häviää. Kehittämistyöstä yleensä muistetaan vain työn kärkitulokset, mutta niiden takana olleita lukemattomia tekijöitä ei yleensä mainita. perustelee Bertalan Galambosi yrttihistoriikin kirjoittamista.
Etelä-Savon merkitys yrttialan kehittämisessä Suomessa 1983–2010 -julkaisu on ilmestynyt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Raportteja-sarjassa (nro 85). Galambosi työskenteli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Karilan yksikössä Mikkelissä ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2011.
Raportti on luettavissa tästä linkistä.
