Suomen tulee tehdä päätös Euroopan unionin kouluhedelmäohjelmaan liittymisestä. Myönteistä päätöstä maa- ja metsätalousministeriöltä vaatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
– Tämä on kova päätös, jolla voidaan edistää kouluruokailun terveellisyyttä. Kun pohditaan ohjelmaan liittymistä, pitää muistaa, että marjat ovat hedelmiä. Tarvitaan rahaa, että niitä voidaan tarjota kouluruokailussa enemmän. Kouluhedelmä on konkreettisesti terveyttä ja ravitsemusta tukeva hanke, ja toivomme tällaisia päätöksiä.
Puska korostaa myös oikeiden, ravitsemussuositusten mukaisten linjausten tärkeyttä.
– Toivomme maa- ja metsätalousministeriön vahvistavan päätöksellään, että vain terveellisiä vaihtoehtoja tuetaan. Koulumaitotukea pitäisi antaa vain vähärasvaisille ja sokerittomille tuotteille, sanoo Puska Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan roolissa.
Lasten ja nuorten terveysseurantaa halutaan kohentaa
Ylilääkäri Tiina Laatikainen toteaa, että aikuisten terveysseuranta on Suomessa hallussa, mutta etenkin alle 10-vuotiaista lapsista on vain vähän koottua tietoa. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tarjoavat hyvät puitteet terveysseurannan kehittämiselle. Osana LATE- ja OPTE-hankkeita tiedonkeruuta yhtenäistetään ja tehostetaan.
Jatkossa talteen halutaan myös ravitsemustottumuksia koskevia tietoja. Osana ravitsemusneuvontaa kysytään muun muassa perheen imetystottumuksista, D-vitamiinin syönnistä ja yhteisistä aterioista.
– Neuvolahenkilökunta tarvitsisi ravitsemustiedon keruuseen sopivia mittareita, jotta voitaisiin hahmottaa kokonaisuus. Taustalle tarvitaan tutkimustietoa, toteaa Suvi Virtanen THL:sta.
Yhteiset ateriat arvossaan
Perheiden yhteisellä aterioinnilla on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus lapsen kehitykseen.
Alle kouluikäisten lasten ravitsemusta tutkinut Virtanen toteaa, että yhdessä syöminen vaikuttaa myönteisesti lapsen ruokavalioon.
– Lapset, joiden perheissä ruokaillaan yhdessä, syövät monipuolisemmin, Virtanen sanoo.
Nuorisopsykiatri Mauri Marttunen korostaa, että perheen yhteiset ateriat ovat tärkeitä myös lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta.
Keskiviikkona julkistetun Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -raportin perusteella näyttää siltä, että koko perheen ruokatottumuksiin pitäisi puuttua jo kun lapsi tulee yhden vuoden ikään, Virtanen sanoo.
Valtakunnalliset kansanterveyspäivät Helsingissä vetävät täyden salin
Viidensien valtakunnallisten kansanterveyspäivien teemana on lasten ja nuorten terveys. Aiheen ajankohtaisuudesta todistaa kentän laaja kiinnostus: osallistujamäärä, noin 600 henkeä, täyttyi jo ennen ilmoittautumisajan umpeutumista.
– Annamme kentän toimijoille uutta sisältötietoa ohjaamaan heidän työtään. Kaupallisten viestien ja hälyuutisten keskellä on erittäin tärkeää antaa puolueetonta asiantuntijatietoa, Puska totesi.
