Sinisiipiperhosten parittelua pelto-ohdakkeella

Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkaisi viikko sitten (17.8.) tiedotteen otsikolla ”Päiväperhoset vähissä ja myöhässä”. Tiedotteen mukaan kuluva kesä on ollut päiväperhosille edellistä heikompi. Perhosten lentoajat ovat myös viivästyneet usealla viikolla. Heikko perhoskesä on seurausta koleasta ja sateisesta kesäsäästä. Erityisen niukkoja ovat olleet meille etelästä vaeltavat lajit, kuten ohdake- ja kaaliperhonen. Päiväperhosia oli tavanomaista vähemmän aina elokuulle asti, mutta tällä hetkellä niitä esiintyy ajankohtaan nähden runsaasti.

Olen ihmetellyt pitkin kesää perhosten vähäistä määrää. Neitoperhonen näyttäytyi kyllä jo maaliskuun lopulla, mutta suruvaippaa kuvasin vasta toukokuun alussa. Voikukkien avattua kukkansa mansikkakirjosiipi ehätti imemään mettä niistä. Toukokuun lopulla muutamia auroraperhosia lennähteli luhtalitukkaa kasvavalla rantaniityllä ja ”väriä päästävä” kangasperhonen ilmestyi yllättäen terassiaidalla oleville marketan kukille. Mutta vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, kun pelto-ohdakkeet alkoivat kukkia ja ilmat olivat lämpimän suotuisia, isompi määrä sini- ja kultasiipiperhosia sekä hopeatäpläperhosia kerääntyi ohdakkeiden mykerökukille. Sen sijaan pihapiirissä on ollut edelleen perhosten osalta kovin hiljaista. Mukava yllätys oli kuitenkin, kun havaitsin harvalukuisena esiintyvän pikkuhäiveperhosen rivitalomme pysäköintipaikan sorapinnalla. Häiveperhoskoiraiden siivet ovat yläpinnaltaan upean sinihohtoiset, mutta sinisen näkymiseen vaikuttaa valon taittumiskulma. (Klikkaamalla saat kuvat isommiksi) Hyvät lukijat, millaisia kokemuksia teillä on perhosista tämän kesän osalta?

Jaa artikkeli