Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018.
Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa on pinnalta sulanut. Ensimmäiset avomaaperunat tulevat myyntiin jo touko–kesäkuun vaihteessa.
Uudenkaupungin Pyhämaalla Sami Uusikartano viljelee perunaa muovihuoneessa, jossa lämminilmakehitin pitää lämpötilan yöpakkasten aikaan plussan puolella. Hän on idättänyt perunoita kuusi viikkoa ja istuttamaan hän pääsee maaliskuun alussa, tänä keväänä viikkoa myöhemmin.
– Sadonkorjuuseen pääsen äitienpäivän tienoilla ja sato on kokonaan nostettu toukokuun aikana, kertoo Sami.
Varhaisia vihanneksia
Perunasatoa tulee muovihuoneesta noin kaksi kiloa neliöltä, kun avomaan varhaisperunasato on noin kilo neliöltä. Varastoperunan viljelijät saavat kauppakelpoista perunaa 3–4 kiloa neliöltä eli 30–40 tonnia hehtaarilta.
Sami viljelee myös varhaiskaalia, varhaislanttua ja mukulaselleriä. Hän on kylvänyt siemenet maaliskuun puolivälissä ja taimet ovat istutuskunnossa huhtikuun puolivälissä.
– Routaa on vielä maassa eikä päästä istuttamaan. Keräkaalin leikkaus alkaa kesäkuun puolivälissä ja lanttukin alkaa valmistua heti perään. Mukulasellerin kasvuaika on pitempi, ja sitä päästään korjaamaan vasta elokuun loppupuolella.
Sami Uusikartanolla on avomaanvihanneksia noin 10 hehtaaria. Hän käyttää kaikkien vihannesten suojana harsopeitettä, jonka alla mikroilmasto on lämmin ja joka suojaa taimia pieniltä yöpakkasilta.
– Kaalintaimi kestää pakkasta useita asteita, mutta selleri on arka.
Harsot aikaistavat
Varhaisperunan ja -vihannesten viljelijät suojaavat viljelyksiään hallalta sadetuksen avulla. Vesi luovuttaa lämpöä jäätyessään lehdille. Sadetuksen on kestettävä koko sen ajan, kun lämpötila on pakkasen puolella.
Myös kotipuutarhoissa on harsot otettu käyttöön ja se onkin helppoa, sillä suojattavana on usein vain muutama neliö tai aari, kun ammattiviljelmillä puhutaan hehtaareista. Pieni kasvihuone on myös monella käytössä, ja niissä viljellään yleisimmin vihanneshedelmiä, kuten tomaattia ja kurkkua.
Viljelylavat, viljelykaulukset ja yleensäkin kohopenkit ovat hyvä konsti aikaistaa avomaanvihannesten ja perunan satoa. Kasvustoja jouduttamassa ja suojaamassa voidaan käyttää harsoja, muovikatetta tai käytöstä poistettuja ikkunoita. Viljelykauluksia on saatavana puisina, muovisina ja peltisinä, jonka ulkoneva reuna voi suojata myös etanoilta.
Verkko ja harso suojaavat
Sekä ammattiviljelmillä että kotipuutarhoissa käytetään vihanneskasvustojen suojana pienisilmäistä tuholaisverkkoa. Se estää lentäviä tuholaisia pääsemästä munimaan kasvustoon.
– Tuholaisverkon käyttö on viime vuosina yleistynyt. Ongelmana ovat peurat, jotka rikkovat harsoja ja tuholaisverkkoja, kertoo Sami.
Keksijä Raimo Flink Pirkkalasta myy Tehopenkkiä, jonka kehyksen muovinen, läpinäkyvä yläosa päästää auringon valon lävitseen. Penkki on pyöreä tai neliö, ja kehyksen päälle pyykkipojilla kiinnitetty kateharso pidättää lämpöä sisäpuolella, mutta ei nosta lämpötilaa liian korkealle.
– Hellepäivinä olen mitannut vain viisi astetta ulkolämpötilaa korkeampia lukemia, joten erillistä tuuletusta ei tarvita kuten kasvihuoneessa. Viime keväänä mittasin aurinkoisena huhtikuun alun päivänä kehän sisäpuolelta 20 astetta, vaikka ulkona oli pari astetta pakkasta, kertoo Raimo.
– Lämpösummaa kertyy lisää ja kesä on noin kuukautta pitempi. Harso pitää kirvat, kaaliperhoset ja etanat penkin ulkopuolella.
Mansikkaa satotaimista
Ammattiviljelijät käyttävät sadetuksen ohella yleisesti tihkukastelua. Tihkuletkut upotetaan joko mansikkapenkkiin katekankaan alle tai ne kulkevat vihannesrivien vierellä maan pinnalla. Musta katekangas tai -muovi estää rikkaruohojen kasvua ja lämmittää penkkiä, kun auringonsäteet imeytyvät siihen. Katekankaat ovat suosittuja myös harrastajien keskuudessa ja tihkuletkutkin ovat yleisiä apuvälineitä.
Marjojen ammattiviljelyssä yleistyvät tunnelit ripeää vauhtia. Mattilan Marjatilalla Huittisissa on mansikkaa 13 hehtaaria, josta nyt tunneleissa on jo 2 hehtaaria. Vadelmaa on tunnelissa 0,35 hehtaaria.
– Tunneliviljely on tulevaisuutta. Pystymme tarjoamaan tuoretta marjaa noin neljän kuukauden ajan. Ensimmäiset mansikat kakun päälle pääsemme keräämään jo äitienpäiväksi, mutta tänä vuonna sato myöhästyy, kun kovat pakkaset jatkuivat pitkään, kertoo yrittäjä Tarja Matomäki.
Mansikkaviljelmä perustetaan nk. satotaimilla, joissa kukka-aiheet ovat valmiina. Taimet on säilytetty talven yli varastossa, jossa on pakkasta aste tai pari. Mansikantaimet istutetaan maaliskuun puolivälissä laatikoihin tai pitkulaisiin muovisäkkeihin, joissa kasvualusta on valmiina.
Muovikatteiset kasvutunnelit ovat Mattilan Marjatilalla 9 metriä leveitä ja 100 metriä pitkiä. Istutusten suojana on lisäksi harsokangas. Varhaisimpien istutussäkkien alla kulkee vielä putki, jossa virtaa lämmintä nestettä.
Biologista torjuntaa
Satotaimia on useita kokoluokkia. Isoimmat niistä antavat satoa noin puoli kiloa eli lähes litran. Taimista otetaan vain yksi sato, ja syyssatoa varten tunneleihin istutetaan uudet satotaimet. Myös kotipuutarhureille on tarjolla näitä samana kesänä satoa tuottavia taimia, toiselta nimeltään frigotaimia.
Vadelman tunneliviljelyssä käytetään pitkäversoisia taimia, joita ammattipiireissä kutsutaan long cane -taimiksi. Taimessa on yleensä kaksi noin 1,6 metrin pituista versoa. Mattilan Marjatilalla ensimmäinen taimierä alkaa tuottaa satoa juhannuksen tienoilla ja satoa tulee 5–6 viikon ajan. Viimeisestä istutuserästä satoa saadaan syyspakkasiin saakka. Kukin verso tuottaa reilun kilon vadelmaa.Tunneliviljelyssä vadelman taimet ovat kertakäyttöisiä. Kotipuutarhoissa samaa vadelmakantaa saatetaan pitää kymmenkunta vuotta.
Tunnelituotannolla on monia etuja. Satoa saadaan kesällä aikaisemmin ja syksyllä pidempään kuin perinteiseltä avomaaviljelmältä. Kasvien kasvuolot ja myös työntekijöiden poimintaolosuhteet ovat avomaata huomattavasti paremmat. Torjunta-aineita ei tunneleissa tarvitse käyttää, sillä biologinen torjunta pitää kirvat kurissa.
Tunneleissa marjat eivät ole alttiita homeille, koska kasvustot ovat kuivia. Avomaan mansikan ja vadelman viljelyssä on yleistä käyttää biologista menetelmää harmaahomeen (Botrytis cinerea) torjuntaan. Pölyttävät mehiläiset tai kimalaiset valjastetaan levittämään jaloissaan biologista sienitorjuntaeliötä (Gliocladium catenulatum) kukkiin.
Menetelmä on suomalainen keksintö. Sama sieni käy myös vihannesten taimipoltteen ja juuristotautien sekä kaalin möhöjuuren ja kurkun mustapistemädän torjuntaan. Kauppavalmisteet ovat nimeltään Prestop ja Prestop Mix.