Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään.
Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin 15 vuotta kestäneissä sodissa ja konflikteissa on alle kymmenesosa Suomen menetyksistä.
Talvisodan aikana päätettiin, että kaatuneet siirretään haudattaviksi kotikirkkonsa multiin. Tätä käytäntöä ei missään muussa maassa otettu samalla perusteellisuudella käyttöön. Maassamme on yhteensä 630 sankarihautausmaata. Meistä hyvin monilla on sukulaisissa yksi tai useampi sankarivainaja, minun setäni on haudattu Helsingin Hietaniemeen.
Sipoon keskiaikaisen kivikirkon sankarihaudat
Sankarihautausmaat ovat dramaattinen muistutus historiastamme. Vierailen usein eri paikkakuntien sankarihaudoilla ja keväällä kävin muiden muassa nyt jo lakkautetun Längelmäen seurakunnan hiljaisella kirkkomaalla: siellä on 197 sankarivainajan kiveä. Se on väkilukuun suhteutettuna eniten kaikista Suomen pitäjistä.
Sankarihaudat yhdistävät Suomen kansaa. Jokaista kaatunutta kunnioitetaan samanlaisella ristillä tai muistokivellä, johon nimi ja kuolinpäivä on kaiverrettu. Kunkin hautausmaan jokaiselle haudalle laitetaan kerran tai useammin kesässä samanlainen kukka. Nyt veteraanipiirit organisoivat havuseppeletalkoita, jotta jokainen sankarivainaja saisi omansa tulevana itsenäisyyspäivänä.
Sankarihautausmaiden kunnossa pitäminen on mitä tärkein tehtävä. Hautakivien tiedot tulee säännöllisesti konservoida, jotta ne eivät häivy ajan saatossa. Yhtenäiset hautakukat on koskettava näky, sillä ne kertovat meidän jälkipolvien kunnioituksesta ja kiitollisuudesta kalleimman uhrin antaneille. Soinin sankarihautausmaata vartioivien leijonapatsaiden jalustassa on Yrjö Jylhän teksti: Niin kauan kansa on kahleeton kuin kestää sen urhojen maine.
Jouko Tikkanen
päätoimittaja
Helsingin Hietaniemen sankarihautoja.
