
Välkehtivän hopeanvihreä pensasaita rajaa istuskelualuetta merenrantapuistikossa. Mistäs tämä tyylikäs kasvi onkaan tuttu? Tyrnihän se on, aurinkoisten c-vitamiinipommimarjojen tuottaja, joka useimmiten löytyy hyötypuutarhan puolelta.
Tyrni on oiva koristekasvikin niin välimerellisen lehtivärityksensä kuin eräiden kestävyysominaisuuksiensa vuoksi. Jos on tarkoitus nauttia kasvista lehtiaitana, voidaan sitä leikata ahkerammin muotoonsa kuin silloin, jos kyseessä on myös marjova aidanne.

Mereisenä kasvina tyrni on tottunut suolaan ja voi siksi olla mainio valinta piha-aidaksi talvisuolatun tien vierustoille. Myöskään tuulisuutta se ei kavahda.
Hyvään kasvuun vaaditaan valoisuutta, sillä sitähän rantakin tarjoaa, sekä läpäisevää maaperää, jossa märkyys ei haittaa pensaiden juuristoa. Typpeä tyrni kerryttää käyttöönsä yhteistyössä juuristomikrobiensa kanssa.

Tyrninmarjarouheen lämmintä oranssia.
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin he
Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan ka
Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta.
Kuunvaihteen säätila liikuskelee vuoristorataa, mutta avautuneiden kukkien määrä on silti vähän kerrassaan kasvanut oloiltaan otollisimmilla etelän paikoilla. Scillojen sukuisten kevättähtien kuultavan vedensävyiset kukat ilahduttavat herkkyydellään. Nämä pienet sipulik
Kauniit sammalmatot alkavat etelässä sulaa esiin varjoisempienkin lumikinosten alta. Lukuisten sammallajiemme vehreys on olennainen osa maisemaa, nyt siihen jälleen uudelleen havahtuu. Omanlaisensa sammalet kattavat sekä kuivempia mullosmaita että soisia seutuja. […]