Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta.
Eduskuntatalon edessä on kesäisin tyylikkäät istutukset, tänä kesänä talo on remontissa.
– Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa, julistivat Puutarhaliitto ja Viherympäristöliitto Vihervuoden 2016 manifestissa. Julkistus tapahtui Helsingissä Pikkuparlamentin puistossa 26. toukokuuta.
– Meidän parhaat muistot liittyvät metsiin, puistoihin ja muihin viheralueisiin. Niissä leikitään lapsena, kasvetaan nuorina, rakastutaan, liikutaan ja rentoudutaan. Hyvin toimiva viherympäristö antaa voimia jaksaa arjessa ja tarjoaa puitteita juhlahetkille.
Viherympäristö on pitkän aikavälin investointi
1) Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherympäristö lisää selvästi asukkaiden viihtyvyyttä ja asuinalueen kiinnostavuutta. Investoinnit kertyvät takaisin hyvinä verotuloina ja alueen kiinteistöjen arvonnousuna. Vihreistä piha- ja puistoalueista ollaan valmiita maksamaan muun muassa alueen asuntojen ja tonttien hinnoissa.
2) Turismi on maailman tärkein elinkeino ja yhä useampi matkailija suosittelee ja tekee uusintavierailuja paikkoihin, joissa ympäristö ja viheralueet ovat hyväkuntoisia tai niissä on wau-efektiä. Viheralueet ovat suosituimpia kuvauskohteita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Matkailutulojen merkitys kaupunkien ja kuntien taloudelle on yhä merkittävämpää, koska erityisesti kaupunkien välinen kilpailu matkailijoista on kovaa.
3) Kansainvälisten yritysten on helpompaa perustella investointejaan alueille, jotka ovat viherympäristönsä osalta korkeatasoisia. Näille alueille saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa helpommin kuin ankeille alueille.
4) Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti kaikenikäisten ihmisten liikkumista ja vähentää vastaavasti yhteiskunnan kustannuksia erityisesti ns. elintasosairauksien osalta.
5) Liikkuminen vihreässä ympäristössä laskee tutkitusti stressi- ja verenpainetasoa, millä on vaikutusta tuottavuuteen, työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.
6) Henkisen hyvinvoinnin osalta toimiva ja turvallinen ympäristö auttavat jaksamaan arjessa paremmin ja toimii sekä ennaltaehkäisevänä että terapeuttisena ympäristönä.
7) Viheralueet sitovat katupölyä ja ilmansaasteita. Ne vähentävät melua ja siitä koettua tunnetta. Lisäksi vihreä kasvillisuus sitoo haitallisia kasvihuonepäästöjä ja hiilidioksidia hidastaen maapallon ilmastonmuutosta. Viheralueet ovat hiilinieluja.
8) Yhteiset viheralueet lisäävät asuinalueen sosiaalisuutta ja toimivat yhteisöllisinä paikkoina. Yhä useampi kaupunkilainen haluaa osallistua viheralueiden ylläpitoon ja/tai harjoittaa kaupunkiviljelyä. Yhteisölliset viheralueet vähentävät yksinäisyyttä, mikä on kasvava ongelma.
9) Siisti ympäristö lisää turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa sekä likaisuutta, joista muuten tulisi lisäkuluja ja ne alentaisivat asumisviihtyisyyttä. Puistot ovat aina olleet iloisimpien juhlien pitopaikkoja ja moni hyvä muisto on juurtunut niihin.
10) Korkeatasoinen piha nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa ja lisää asumisviihtyisyyttä.
Taloudellisessa epävarmuudessa kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä hyvään ympäristöön, joka maksaa itsensä takaisin taloudellisesti, mutta ennen kaikkea hyvinvointia lisäämällä.
Ihmiset käyttävät yhä enemmän viheralaan liittyviä, muun muassa suunnittelu-, rakentamis- ja hoitopalveluja. Viheralalla toimii tällä hetkellä noin 1300 ympärivuotista yritystä ja määrä kasvaa.
Viherrakentamisessa on 9000 ympärivuotista työpaikkaa ja kesällä määrä kolminkertaistuu.
