Värejä ja muotoja rinnastamalla luodaan puutarha, jossa silmä lepää ja mielikuvitus leikkii. Mallia suunnitteluun voi ottaa väriopista, luonnosta ja matematiikasta.
Puutarhaa on mahdoton ajatella ilman värejä ja muotoja. Onnistuneet väriyhdistelmät luovat rauhallisen ja silmää miellyttävän kokonaisuuden, jossa ei ole riitasointuja. Sopivia yhdistelmiä voi etsiä väriympyrän avulla tai luontoa tutkimalla: mitkä värit esiintyvät yhdessä luonnonkasveissa, minkä väriset kasvit löytävät luontaisesti toistensa seuraan? Luontoäidin värisilmä on hämmästyttävän erehtymätön.
Muodoilla voi leikitellä enemmän. Onko tyylisi mittakaavaan piirretyn suoraviivainen vai luonnollisen vapaa vai siltä väliltä? Selkeitä muotoja voi korostaa eri materiaaleilla tai toisaalta vastakkaisilla muodoilla. Pyöreä pensas näyttää entistä pyöreämmältä, kun siihen yhdistää suorakulmaisen hiekka-alueen tai kivipenkin. Geometriasta ja matematiikasta ammentavat etenkin Keski-Euroopan upeimmat muotopuutarhat.
Omassa pihapuutarhassa toimitaan omien mieltymysten mukaan. Ehkä kasvien muodoilla halutaankin tuottaa yllätyksiä? Suorakaiteen muoto villinä rehottavan puutarhan keskellä tuo kaivattua ryhtiä. Tai etsitään harmonista sävymaailmaa, jonka ruusunpunan syleilyssä voi heittäytyä unelmoimaan.
1. Hehkuvia värejä
Punainen on väri, jota ilman puutarhaa on vaikea kuvitella. Pelkistä punaisista koostuva kukkapenkki voi kuitenkin tuntua raskaalta. Jotta värit alkaisivat oikein hehkua, tarvitaan lähivärejä: oranssia, keltaista ja violettia. Näin teki myös impressionistimaalari Claude Monet, joka maalasi puutarhaansa kasveilla samalla tavalla kuin kankaitaan väripigmenteillä.
2. Värien toistoa
Tasapainoinen ja silti yllättävä istutuskokonaisuus saadaan, kun toistetaan muutamia värisävyjä eri kasvein. Nosta pääosaan istutuksen näyttävin kasvi ja jatka sen värimaailmalla. Karmiininpunaisen pionin (Paeonia) terälehtien sävyä toistavat varjoliljat (Lilium martagon) ja tarhapimpinellaruusu ’Tove Jansson’ (Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä). Pionin keltaisen keskustan väriä taas löytyy kalliolla kasvavista maksaruohoista (Sedum), kultahelokista (Oenothera fruticosa) ja maata peittävistä suikeroalpeista (Lysimachia nummularia). Sävymaailmaa voi jatkaa toisella värikokonaisuudella kukinta-aikojen mukaan, esimerkiksi kevään sinisyydestä keskikesän punaan ja syksyn keltaiseen.
3. Taustan mukaan
Seinustojen ja aitojen edustalla olevien istutusten kohdalla on hyvä kiinnittää huomiota yhteneviin värimaailmoihin. Tummanpunaisen lautaseinän edessä olevat pelargonit (Pelargonium) ovat muutaman asteen vaaleampia ja toistavat samaa sävyalaa mutta kevyemmin. Samoin tekevät kaksiväriset muratinlehdet (Hedera helix) pelargonien tummanvihreiden lehtien rinnalla. Punaiselle seinustalle sopivat myös sormustinkukat (Digitalis purpurea) ja vaaleanpunaiset syysleimut
(Phlox paniculata), kun taas vaaleankeltaisen rakennuksen sävyä korostavat rohkeat keltaiset, kuten auringonkukat (Helianthus annus), kultapallot (Rudbeckia ’Goldball’) ja tarhapiiskut (Solidago-lajikkeet).
4. Jättimäiset lehdet
Suurilehtiset kasvit tuovat puutarhaan jännittäviä näkymiä, minkä lisäksi lapset rakastavat piiloutua isojen lehtien alle kuin vihreiden sateenvarjojen suojaan. Kuvassa olevalla, nykyään haitallisiin vieraslajeihin luokitellulla gunneralla (Gunnera) on erityisen kookkaat lehdet. Muita isolehtisiä kasveja ovat esimerkiksi kilpiangervo (Astilboides tabularis) sekä tarharaparperi ja koristeraparperit (Rheum). Koska isolehtiset kasvit varjostavat ja vievät tilaa, niiden sijoitus pihalle on mietittävä tarkkaan.
5. Kirjavia lehtiä
Kukat vievät yleensä päähuomion, mutta toisinaan kasvin juju onkin lehdissä. Kirjavalehtiset kasvit ravistelevat vankan tasavihreää istutuspenkkiä, ainakin sopivina annoksina. Liika kirjavuus sen sijaan kääntyy itseään vastaan ja johtaa sekasortoon. Koristeelliset lehdet on esimerkiksi yksivuotisella isokirjopeipillä eli värinokkosella (Solenostemon scutellarioides), valkotäpläimikällä (Pulmonaria saccharata) ja kirjovuohenputkella (Aegopodium podagraria ’Variegatum’). Hillittyjä kaksoisvärityksiä on puolestaan kuunliljoissa (Hosta) ja syysleimuissa.
6. Tummaa dramatiikkaa
Kasvit ja puut, joiden lehtien väri on tumma kuin yö, tuovat istutuksiin draamaa ja syvyyttä, mutta myös rytmiä. Tummalehtinen puu korostaa edessään olevien kartiotuijien vihreää väriä ja selkeää muotoa. Ruukkuistutuksissa tummat koristekasvit, kuten mustakäärmeenparta (Ophiopogon planiscapus), kolmiokäenkaali (Oxalis triangularis) ja koristebataatti (Ipomoea batatas) ovat erityisen näyttäviä hennon vaaleiden kukkien rinnalla. Kokeile yhdistää tummiin lehtiin vaaleanpunaista, vaaleankeltaista, harmaata ja valkoista.
7. Erikoisia kasvimuotoja
Erikoisen muotoinen kasvi muiden joukossa tuo istutuksiin yllätyksellisyyttä, minkä lisäksi se toimii katseenvangitsijana. Täydellisen pyöreän kukinnon muodostava pallodaalia (Dahlia) sykähdyttää muodon lisäksi tummalla värillä. Erikoinen muoto on myös leijonankidalla (Antirrhinum majus), tupsumaisella tähkäesikolla (Primula vialii) sekä ’Doubledecker’-punahatulla (Echinacea purpurea), jonka kukissa on ikään kuin kaksi kerrosta. Pitkät ja vinkurat piipat tekevä ilmasipuli tai valkosipuli (Allium × proliferum, A. sativum) voi niin ikään olla hauskan näköinen koristekasvien seassa.
8. Vitivalkoista
Valkoisessa yhdistyvät kaikki muut värit. Tosin näin tapahtuu, kun puhutaan väreistä valona, sillä väripigmenttejä sekoitettaessa saadaan mustaa. Puutarhassa valkoinen tuo valoa hämyisimpiinkin kohtiin. Värinä se tuo tilan tuntua, ja illan hämärtyessä juuri valkoiset kukat näyttävät loistavan pisimpään. Yhtenäinen valkokukkainen istutus on rauhallinen, jos kohta hiukan kylmän oloinen, joten ripaus vaaleaa keltaista, punaista, oranssia tai sinistä ei tee lainkaan pahaa.
9. Lämpimiä sävyjä
Keltaiset kukat jakavat pihatarhureiden mielipiteitä. Toisille ne tuovat mieleen rikkaruohot, toisille auringon lämmön. Yhdistämällä keltaista valkoiseen tai oranssinpunaiseen saadaan upeita kokonaisuuksia, jossa keltainen tukee muita värejä. Valkoiset kukat tuovat keveyttä ja valoisuutta ylenpalttiseen keltaisuuteen, kun taas oranssit ja tummanpunaiset saavat kokonaisuuden loistamaan kuin laskevan auringon säteet. Kelta-oranssi-punainen kukkapenkki onkin hyvä sijoittaa niin, että ilta-auringon hehku pääsee voimistamaan värejä entisestään.
10. Muhkeaa ja herkkää
Luonto antaa mallia. Päivänkakkarat ja herkät heinät ovat asettuneet muhkeiden pionien viereen, kuin tuodakseen keveyttä raskaiden kukkien rinnalle. Esimerkin mukaan voi jatkaa rakennetuissa istutuksissa sijoittamalla näyttävien koristekasvien rinnalle jotakin herkkää, kuten akileijoja (Aquilegia), keijunkukkia (Heuchera), kesäharsoa (Gypsophila elegans) tai harsotyräkkiä eli poutapilveä (Euphorbia hypericifolia). Koristeheiniä voi sijoittaa myös istutusten taakse, jolloin ne antavat kokonaisuudelle kevyesti tuulessa keinuvan taustan.
11. Vastavärien voimaa
Istutussuunnitelmia tehdessä voi ottaa avuksi väriympyrän. Vastavärit voimistavat toisiaan. Keltaisen vastaväri on liila, niinpä heleän kullankeltainen kultahelokki tuntuukin loistavan entistä komeammin liilakukkaisen hopeatäpläpeipin (Lamium maculatum) rinnalla. Siniset ruiskukat (Centaurea cyanus) voimistuvat oranssien kehäkukkien (Calendula officinalis) ja tuliunikoiden (Eschscholzia californica) seurassa. Ja mikä olisikaan punaisille palavillerakkauksille (Lychnis chalcedonica) tai unikoille (Papaver) ominaisempi ympäristö kuin kesäinen vihreys.
12. Pensas kuin kivi
Kallionkoloihin istutetut pensaat saavat japanilaisittain luonnollisen pyöreän muodon. Eurooppalaisen puutarhataiteen puhtaan geometriset muodot saavat nyt huutia, ja puutarhurin saksien avulla pensaat ilmentävätkin luonnonkivien muotoja. Kalliokaan ei ole oikea kallio vaan erikokoisista kivistä rakennettu seinämä, joka on ottanut mallinsa luonnosta. Atsaleoista ja alppiruusuista (Rhododendron) muotoillut ”viherkivet” muuttuvat vaaleanpunaisiksi kevään kukinnan aikaan. Syksyllä rinne saa lisäväriä vaahteroiden ruskasta.
13. Geometriaa pensaisiin
Puiden ja pensaiden muotoilulla eli topiarialla on pitkät perinteet. Mallia otetaan geometriasta ja ryhdytään muotoilemaan pihapensaita ja pikkupuita palloiksi, kartioiksi, kuutioiksi ja spiraaleiksi. Selkeitä linjoja saksillaan tavoittelevasta puutarhurista sukeutuukin viherveistäjä. Kun taito karttuu, voi ryhtyä muotoilemaan pihalle vihreää eläinmaailmaa. Jos kaipaa muotokasveja mutta epäröi leikkaamista, apuun tulevat pallo-, kartio- ja pilarituijat (Thuja) sekä lehtipuiden pylväsmuodot.
14. Sydämellisiä muotoja
Sydämen muoto ilahduttaa puutarhassa, olipa se luonnon muovaama kivi tai kasvinosa. Piilota sydämen muotoisia kiviä puutarhaan, ne ilahduttavat taatusti löytäjäänsä iästä riippumatta. Iloa tuovat myös kasvimaailman sydämet. Japanista kotoisin oleva pikkupuu katsura (Cercidiphyllum japonicum) on sievimmillään syksyllä, kun sen sydämen muodoiset lehdet saavat vaaleanpunaisen syysvärin. Perennoista pikkusydämien (Dicentra) ja särkyneensydämen (Lamprocapnos spectabilis) vaaleanpunaiset tai valkoiset sydänkukat ovat täydellisimmillään juuri ennen avautumista.
15. Kivi ja kasvi sävy sävyyn
Kivillä ja kasveilla saadaan istutuksiin silmää ja tuntoaistia kutkuttavia yhdistelmiä. Rosoinen kivi ja pehmeä lehti, ikuinen ja katoava – tai joka kevät uudestisyntyvä. Liittoa voi vahvistaa etsimällä kivistä ja kasveista yhteisen muodon tai värin. Keijunkukan punaruskeat lehdet korostavat kiven roosaan vivahtavaa pintaa ja päinvastoin. Pyöreiden kivien rinnalle voi puolestaan sijoittaa pyöreälehtisiä kasveja, kuten taponlehtiä (Asarum).
Julkaistu Oma PIHA -lehdessä 6/2020
