Vuoden vihannekseksi 2007 on valittu salaatit. Meillä tunnetuimpia ja käytetyimpiä salaatteja ovat pehmeä keräsalaatti ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Tarjonta on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Useimmista myyntipisteistä löytyy nykyään ainakin punaista ja vihreää tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, lollo rosso -salaattia ja sidesalaattia.
Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.
Sata grammaa viikossa
Vaikka salaatit ovat löytäneet tiensä lähes jokaiseen lounaspöytään ja hampurilaisen väliin, varaa niiden käytön lisäämiseen on. Kukin suomalainen syö vuodessa viitisen kiloa salaattia – vain noin 100 grammaa viikossa. Energiaa tässä sadassa grammassa on vain reilun kymmenen kalorin verran (alle 50 kJ).
Suomalaisten syömästä salaatista puolet on tuotettu meillä, puolet tuotu muualta.
Keisari Augustuksen ihmelääke
Salaatti tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sitä arvostettiin sen jäähdyttävien ja virkistävien vaikutusten ansiosta. Salaattia syötiin muun muassa Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes – tosin keitettynä.
Huikeimman tunnustuksen salaatille antoi ajanlaskumme alun tienoilla keisari Augustus, joka uskoi parantuneensa vaikeasta sairaudesta salaatin ansiosta. Kiitollisena siitä hän rakennutti salaatille alttarin ja pystytti sen kunniaksi patsaan!
”Jäävuoret tulevat!”
Amerikan mantereelle salaatti rantautui eurooppalaisten maahanmuuton myötä. Siellä suurimman suosion saavutti rapea keräsalaatti, jota kuljetettiin Kaliforniasta muuhun maahan rautateitse suurten jääkimpaleiden jäähdyttäessä junavaunuja. Radanvarsipaikkakunnilla salaattijunia odotettiin innolla ja vinkattiin naapureillekin: ”Jäävuoret tulevat”. Rapea keräsalaatti sai nimen jäävuorisalaatti.
Babyleaf-trendisalaatti
Valmiiden salaattiseosten yleistyessä markkinoille ovat tulleet pienen pienistä salaatinlehdistä tehdyt babyleaf-salaatit. Ideana on, että salaatinlehdet kerätään ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Monet kuluttajat ovat ihastuneet babyleaf-salaatteihin, joihin ei jää helposti ruskettuvia leikkuupintoja. Toisaalta pienet lehdet ovat pehmeitä ja nuutuvat helposti.
Kasvinjalostajat kehittävät parasta aikaa kestäviä lajikkeita babyleaf-salaatteihin, joista odotetaan yhtä tulevaisuuden salaattitrendeistä. Sitä ennen babyleaf-salaatin voi rakennella vaikka oman kasvimaan tuotteista. Pikkulehtiseoksiin sopivat vihreät ja punaiset side-, batavia- ja tammenlehtisalaatit sekä lollo-salaattien ja kähäräendiivien koristeelliset lehdet. Pikanttia makua seoksiin saa rucolan lehdillä. Babyleaf-salaatin voi halutessaan kruunata nuorilla herneen versoilla tai punajuurikkaan ja mangoldin herkullisilla pienillä lehdillä.
