Syysvärien aika liikkuu parhaillaan maan eteläosienkin ylitse – joka seudulla omaa tahtiaan. On jälleen mielenkiintoista havainnoida kasvilajien ja -yksilöiden sävymaailmaa, syysvärittäjäkasveja kun voi olla laaja skaala tunnetuimpien värileimuajien lisäksi.
Ylimmässä kuvassa varjohiippa (Epimedium), tuo kuivemmankin varjon mainio ja lehtevä maanpeittokasvi, on roosahkojen sulosävyjen kattama.
Miellyttävän aromaattinen, monivuotinen yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache foeniculum) hohtaa limenkellertävänä lyhtynä. Sen liilahtavat kukinnot ovat myös edelleen koristeelliset.
Ja yllätyksiäkin voi näkyä: itsestään kasvitarhaan kylväytynyt ja vastikään avautunut lokakuinen auringonkukka paistelee sangen heleästi.
Maa-artisokan mukulat ovat odottaneet jo aika pitkän tovin päästäkseen multaan. Sinne sitten humpsahtavat ja jään odottamaan mitä niistä tulee. Syksyllä toivottavasti päästään ihailemaan kaunista keltaista kukintaa, ja kun se on […]
När våren äntligen kommer är växtkraften enorm. Det blir lite grönare varje dag och man kan nästan se hur det växer. Kirskål som är ett av de värsta ogräsen om […]
Kansalliskasvien nimeäminen on yksi mielenkiintoinen merkki meidän ihmisten kiintymyksestä asuin- ja viljelysseutujemme kasvilajistoon. Tuoksuva kielo äänestettiin kansalliskukaksemme vuonna 1967. Hienostuneesti hajustetun kielomaton kohtaaminen kuuluukin kevään odotettuihin, u
Basilika on ehdottomasti yksi suosikkiyrteistäni. Tuoksuva, maistuva, kaunis. Kesäinen. Yleensä luotan ihan perusbasilikaan, mutta sen seuraksi voi aina kokeilla jotakin muuta, kuten sitruunabasilikaa, violettilehtistä basilikaa tai thaibasilikaa. Pienilehtiset ja pallomaiset [&he
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p