Yllä olevassa kuvassa on japanilainen talvikamelia kukkanuppuja täynnä – ja lehdillään kolme sammakkoa. Löydätkö? Annan vinkin: kaksi sammakoista on vasemmassa laidassa ja yksi oikeassa. Löytämistä hankaloittaa se, että nämä veijarit osaavat maastoutumisen taidon, mitä pitempään ne paikoillaan pysyvät, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa ympäristönsä värimaailmaa. Vihreämmällä lehdellä ne ovat vihreämpiä, ruskealla oksalla rusehtavia.
Helpotan tehtävää: tässä on sammakoista isoin ja helpoimmin löydettävä. Kokoa sillä on vähän vähemmän kuin peukalollani pituutta. Alla olevat kukkanuput antavat käsitystä koosta.
Tämä pikkusammakko on se vaikeimmin löydettävä, ihan ensimmäisen kuvan vasemmassa reunassa. Huomaa hieno vihreä väri ja silmien vauhtiraidat kuin lehden reunat!
Tämä kaveri on yläkuvan oikeassa laidassa.
Tässä vielä kaksi vasemman laidan sammakkoa vierekkäin. Keskimmäinen alkaa vähitellen muistuttaa yhä enemmän ja enemmän viereistä kukkanuppua.
Kokoa näillä sammakoilla on siis korkeintaan peukalon verran, pienemmät ovat pikkurillin pään mittaisia. Ne viihtyvät mainiosti paikoillaan tuntikausia ja liikkuvat yleensä vasta joskus illan tullen. Nämä kaksi ovat päättäneet istuskella päivänsä japaninpodokarkuspuun oksilla. Yllä oleva isompi on ottanut rusehtavan värin, kun taas alla oleva pikkuinen on niin vihreä vielä kuin suinkin osaa.
Kuten kuvista voi päätellä, olen kertakaikkisen ihastunut näihin pikku olioihin, niitä voisi tarkkailla (ja etsiskellä) päivät pitkät!
Vai mitä sanotte tästä pikkuisesta?