Hyvää nimipäivää kaikille Kielo tai Pihla -nimisille henkilöille ja kaikille puutarhaystäville ihan muuten vain kesäistä kielonpäivää! Voi kyllä sanoa että tämä päivä on todella ollut kielon päivä, niin runsaasti ne edelleen kukkivat ja täyttävät luonnon upealla tuoksullaan.
Kielo leviää todella voimakkaasti vahvojen juuriensa avulla ja se on kaunis ja siisti peittokasvi metsäpuutarhassa. Heiveröisempien kasvien rinnalle tai kukkapenkkiin sitä ei siis kannata välttämättä istuttaa. Kielosta vaaleanpunakukkaisen version istutin tosin kukkapenkin reunaan jotta erotan sen tavallisista kieloista. Luulin jo kadottaneen tämän juurakon muiden kasvien lomaan, mutta tänä vuonna se muistutti olemassaolostaan suloisilla kukillaan.
Tässä pieni todiste siitä kuinka hyvin kielo leviää. Tässä näkymä olohuoneeni ikkunasta pihametsääni jonka olen halunnut säilyttää metsänomaisena. Koko etuala on täynnä kieloa. Kauempana siintävät mustikan ja puolukanvarvut. Nautin suunnattomasti siitä että voin surutta poimia maljakkoon vaikka kuinka suuren kimpullisen kieloja, sillä niitähän riittää!
Metsäpuutarhassa alppiruusu ’Haaga’ lopettelee pikkuhiljaa loistokasta kukintaansa.
Nuokkusyreeni avaa tuoksuvat kukkansa jo varmasti ennen juhannusta,
samoin punapäivänkakkarat. Tässä pienessä nupussa vaanii hämähäkki.
Tulppaanien kausi päättyi omalla pihallani eilen, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mutta laukat aloittivat oman kukintansa juuri nyt.
Laukan kukinnasta tulee mieleeni kuin kukkia täynnä oleva räjähtävä ilotulitusraketti.
Ukkolaukkaa matalakasvuisempi pallolaukka Allium karataviense ’Ivory Queen’ kasvaa vain noin 20-30 korkeaksi, lehdet ovat leveät ja napakat, kukinto vaalea ja tuuhea pallo.
Pallolaukan kukissa on suloinen häivähdys vanhan roosan sävyä.
Näissä kukkaistunnelmissa on mukava ryhtyä odottamaan pian lähestyvää keskikesän juhlaa.
Aurinkoista ja kukoistavaa viikonloppua kaikille!
