Ritva Kokko elää unelmaansa. Hän on rakentanut keskelle korpea tyylikkään kahvilan ja luonnontuotteita valmistavan yrityksen, Korpihillan. Vanhan kansakoulun pihasta on rakentumassa myös puutarhakeidas.
Hotelli- ja ravintolakoulun esimieslinjan Tampereella suorittaneen Ritva Kokon mielessä kyti unelmayrityksen toteuttaminen. Hän etsi tyhjiksi jääneitä kansakouluja Perä-Pohjolasta, ja sellainen löytyi vuonna 1997 Posion Tolvan kylästä. Kuusamosta on matkaa viitisenkymmentä kilometriä, eikä matka Posion kirkonkyläänkään ole paljon lyhyempi. Syrjäisen sijainnin vastapainona ovat kauniit maisemat jylhän Riisitunturin kansallispuiston juurella ja kirkkaan Kitkajärven läheisyydessä.
Tolvan kansakoulu antoi puitteet unelmayritykselle. Sisäremontti on tehty ja pihan laittaminen on aloitettu, mutta ulkoremontti odottaa vielä vuoroaan.
– Koulu oli hylättynä pusikon keskellä ja se oli kärsinyt vesivahinkoja, mutta kauniit uunit viehättivät minua. Olin intoa täynnä ja ryhdyin sitä kunnostamaan työttömyyspäivärahalla.
Ritva lämmitti 17 tulisijaa joka toinen päivä, ja puoli vuotta remontoituaan hän pääsi muuttamaan kansakoulun yläkertaan. Alakerran remonttiin hän saikin jo kaverikseen ja elämänkumppanikseen Markku Kallisen.
Pariskunta ryhtyi valmistamaan luonnonmarjoista marmeladeja ja siirappeja. Ritva keräsi kaikki kolikot, että sai ostettua keitinkattilat.
– Anu Pentik otti tuotteet myyntiin, kun hän oli juuri aiemmin nähnyt Lontoossa Harrodsilla vastaavia tuotteita. Pentik ei kuitenkaan sallinut, että valmistajan nimi näkyy. Yhteistyö kesti seitsemän vuotta, mutta kun tuotteista maksettu hinta laski, yhteistyö päättyi, kertoo Markku.
Tuotteiden ostajiksi valikoitui Stockmann Herkku ja Royal-ravintolat Helsingistä.
Kuusenkerkkäjuoma vei voiton
Pariskunnan haaveena oli tehdä liköörejä. Markku ja Ritva köröttelivät yhdessä Muuruvedelle tilaviiniyrittäjän kurssille. Lupia tuotevalvontakeskukselta odotellessa he ryhtyivät valmistamaan kuusenkerkistä alkoholitonta kuohujuomaa vuonna 2003.
– Se valittiin sokkotestissä 2005 Suomen parhaaksi kuohuviiniksi, kun arvostelijoina olleet sommelierit eivät tienneet joukossa olevan alkoholitonta juomaa, nauraa Ritva.
Kahvilatoiminta alkoi kevättalvella 1998 avatulla latukahvilalla. Naapuritkin innostuivat kahvilan pitämisestä, ja pian kylällä oli neljä kahvilaa.
Ritva Kokko tarjoilee kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa.
– Tolvassa oli varmaan maailmanennätys kahvilapaikoissa, kun niitä oli kaksi asukasta kohden, heittää Markku.
– Meillä oli puolet kalliimpi hinta, omat leivonnaiset ja kahvi tarjoiltiin posliinikupeista pöytiin sekä juteltiin mukavia, perustelee Ritva kahvilansa menestystä.
Kahvilapalveluille alkoi olla kesäisinkin kysyntää ja asiakasmäärä on kasvanut 10 000 asiakkaaseen vuodessa.
Markku kehuu puolisoaan esteetikoksi ja visionääriksi
– Ritvalla on lisäksi älyttömän hyvä makuaisti.
Suotuisa mikroilmasto
Kun Ritva oli rakentanut unelmaansa yksin monta vuotta, oli taloon tullut Markku arvioinut, että eihän hiekkaiselle ja horsmaa kasvavalle pihallekaan ole vielä tehty mitään.
– Otapa lapio käteen, nauraa Ritva komentaneensa tulevaa puolisoaan. Pihassa onkin tapahtunut jo paljon.
– Pihassa tulee olla avaruutta ja ensin tehdään suuret linjat varaamalla käytävät ja istuttamalla puut. Myöhemmin tulee pensaiden vuoro. Tykkään muotopuutarhasta ja ruusuista, kuvailee Ritva ja arvelee puistomaisen puutarhan olevan viidessä vuodessa valmis.
Pihatien varteen on istutettu pylväshaaparivi ja pihaan vaahteroita ja metsälehmuksia. Pihan mikroilmasto on suotuisa, kun se on etelärinteellä suuren järven lähellä ja lumi säilyy pitkään suojaamassa kasveja.
Markku Kallinen ohjailee köynnöstä peittämään paviljonkia.
Ritva sanoo intuition kertovan hänelle, miltä puutarha tulee näyttämään. Vaikutelmia hän sanoo saaneensa Ranskasta, Englannista ja Pohjoismaista. Talviöinä hän sanoo piirtelevänsä pihanäkymää.
– Piirsin huvimajan vanhoista ikkunoista. Siinä ei ollut pöytää, vaan iso sänky, johon työpäivän päätteeksi pötkähdän, kihertää Ritva suunnitelmiaan.
Ritva myöntää, että hänellä on vahva oma näkemys toteutuksesta, mikä voi olla raskasta työntekijöille.
– Pihalle yrttitarhaan rakennettava muuri jouduttiin purkamaan kuusi kertaa, kun kirvesmies ei hahmottanut, mitä tarkoitin.
Suunnitelmat suurenevat
Ritva sanoo halunneensa yrttitarhasta rustiikkista ja myöntää suunnitelman laajentuneen alkuperäisestä. Markku kuvailee Ritvan kehottaneen häntä poistamaan ensin puusta varjostavan oksan.
– Sitten hän kaadatti puun ja kohta koko etelärinteen metsän ja lopuksi kaivatti kaivinkoneella kannot pois, ilkamoi Markku. Ritva antaakin Markulle tunnustusta tottelevaisuudesta ja ahkeruudesta.
– Vaikka minä olen pomo, niin meillä on yhteinen visio.
– Kun Markku sanoi, että tästä tulee Lapin läänin hienoin piha, minua nauratti hirveästi, sanoo Ritva, mutta nyt haaveet alkavat toteutua.
Entisestä koulun hiekkapihasta onkin valmistumassa ainutlaatuinen puutarhanähtävyys. Talosta johtavat puutarhaan massiiviset valkoiset portaat kohti valkoista suihkulähdettä. Pihan laidalla on yrttitarha, jossa yrtit kasvavat tiilestä muuratuissa altaissa.
Korpihilla valmistaa tuotantotiloissaan luonnontuotteista kymmeniä eri tuotteita ja lahjapakkauksia. Navettarakennus Mamsellissa on myynnissä sisustus- ja lahjaesineitä sekä lähiruokaa. Ritvan ja Markun tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu järjestää luontomatkailua Kitkajärvelle ja linturetkiä Riistatunturille – ja luoda kansakoulun hiekkapihasta haaveiden piha.
Yrttitarha ja sitä taustoittava muuri jouduttiin rakentamaan useita kertoja, ennen kuin se vastasi Ritvan visiota.
Vesiaiheen rakentamiseen käytettiin 10 kuutiota betonia. Taustalla on Maalaispuoti Mamselli.
Kahvilan huonekalut on hankittu kirpputoreilta ja kunnostettu itse.
Esteettinen paviljonki on hankittu nettiostoksena.
Portti Korpihillaan on maalattu puhtaan valkoiseksi niin kuin muutkin pihan kalusteet.
Talon kissa ja 50-vuotias Volvo ovat sävy sävyyn.
