Suomessa tuotettujen luomutuotteiden tunnus, Luomuliiton myöntämä Leppäkerttu, uudistuu. Uusi merkki kertoo yhdellä silmäyksellä luonnonmukaisesta ja lähellä tuotetusta ruuasta. Tuottajat voivat nyt anoa paikalliselta luomuyhdistykseltä merkkiä, josta kuluttaja näkee tuotantoalueen maakunnan tarkkuudella.
Uudistuvan Leppäkerttu-merkin säädöksiä kehitetään yhdessä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Leppäkerttu vaatii kokonaisvaltaisempaa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista kuin EU:n luomusäädökset, ja vaatimuksista tulee muun muassa lannoitteiden suhteen entistä tarkempia.
Lounais-Suomesta ensimmäiset lähileppäkertut?
Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi ennakoi, että keväällä lanseerattu tuotantoalueesta kertova Leppäkerttu-merkki saadaan ensimmäisenä käyttöön Lounais-Suomessa.
– Paikallisuus on olennaista luomussa – se että ravinteet kiertävät mahdollisimman paikallisesti ja ihmiset ymmärtävät, mistä ruoka tulee, Niemi sanoo.
Mikolan Luomutilan emäntä Tita-Marjut Salonen pitää Leppäkerttu-merkkiä tärkeänä.
– On hyvä, että suomalaista luomua pyritään Leppäkerttu-merkin ehdoin viemään ekologisempaan ja eettisempään suuntaan.
Tiukkenevien säädösten toteuttamiseen Luomuliitto varaa siirtymäajan, jonka aikana puutarhatiloilla on mahdollisuus löytää siipikarjanlantaa eettisempiä vaihtoehtoja. Tuotantoehdoissa mainitaan nyt myös se, että puutarhatuotannossa lannan tulee aina olla kompostoitua, mikä on toki ollut käytäntö tähänkin asti.
Perinteet näkyviksi
Luomuliitto tekee yhteistyötä yritysten kanssa, jotta uusia lannoitteita saataisiin markkinoille mahdollisimman pian. Salonen on tyytyväinen siihen, että liitto ei jätä tuottajia pulaan sääntöjen kanssa, vaan lupaa kunnolliset siirtymäajat.
– Aluksi pelästyin, että lantarajoituksilla tuottaminen tehdään liian vaikeaksi. Asia on lähellä sydäntäni, koska haluaisin jatkaa tilamme vanhaa Leppäkerttu-merkkiperinnettä. Se on minusta paras merkki luomulle, Salonen sanoo.
Myös Uudellamaalla halutaan lähiluomumerkki käyttöön pian. Itäuusimaalaisen Gobbas Gårdin emäntä Aira Sevón aikoo hoitaa byrokratian kesän ja syksyn kiireiden jälkeen.
– Haluamme ilman muuta käyttöön Leppäkertun, jossa lukee Uusimaa, tuotammehan puhdasta ruokaa helsinkiläisille, Sevón toteaa.
Lähi- ja luomuruoka kiteytyvät yhteenLähiluomumerkin toivotaan edesauttavan kotimaisen luomumerkin pysymistä tuotteissa EU:n luomulogon rinnalla. EU:n luomulehti on pakollinen pakkausmerkintä viimeistään 30. kesäkuuta 2012 lähtien, ja löytyy jo monista luomupakkauksista.
– Leppis on sympaattinen. Se on tutkimuksien mukaan suunnilleen yhtä tunnettu kuin nyt väistyvä Aurinkomerkki, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila Luomulehdelle.
Hän pitää hyvänä sitä, että saadaan selkeyttä puheeseen lähiruuasta ja luomusta.– Lähi- ja luomutuotannon hyvät puolet ja kiinnostavuus voivat kiteytyä yhteen tuotteeseen. Ne ovat kuitenkin menneet ihmisten puheissa sekaisin: tavanomainen lähituote voi olla aivan vastakkaisin periaattein tuotettu kuin luomutuote, toteaa Nuutila.
Aurinkomerkkiä käytetään Suomessa EU:n luomusäädökset täyttävien luomuruokien merkkinä. Vapaaehtoisen ja maksuttoman merkin käyttöoikeutta anotaan elintarviketurvallisuusvirastolta Evira:lta.
Kolme neljäsosaa omalta alueelta
Uusi Leppäkerttu nostaa esille tuotteita, joiden koko tuotantoketju on alueellinen. Jalosteissa vähintään 75 prosenttia raaka-aineesta on samalta alueelta. Luomuyhdistykset voivat ryhtyä alueellisen Leppäkerttu-merkin myöntäjiksi. Merkkiä valvotaan pistokokein.
Luomuliitossa Leppäkerttu-merkin kehittämistä ja myöntämistä ohjaa Leppäkerttu-jaosto. Jaostossa on myös Animalian edustaja. Eläinten oikeuksia ajava järjestö on uskottava keskustelukumppani muun muassa maa- ja metsätalousministeriön kanssa, onhan eläinten hyvinvointi kuluttajille merkittävä syy valita luomu.
Luomuliitto perii Leppäkerttumerkin käytöstä käyttöoikeusmaksun, joka kattaa käyttöoikeuden kolmevuotiseksi sopimuskaudeksi ja sisältää valvonnasta ja markkinoinnista aiheutuvat kulut.
Luomu haluaa olla edelläkävijä
Luomuliitossa koetaan, että Leppäkerttu vie kaikkea tuotantoa yhä kestävämpään suuntaan.
Myös tavanomainen tuotanto on kehittynyt kestävämpään suuntaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin huomioimisessa ja ravinteiden käytössä. Luomun rooli ja tehtävä on jatkossakin olla edelläkävijä ja se vaatii jatkuvaa kehittymistä, Elisa Niemi kirjoittaa Luomulehdessä.
Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on käytössä EU-säädöksiä tiukemmat luomuvaatimukset. Leppäkerttu vastaa tähän haasteeseen Suomessa. Uudet tuotantovaatimukset on laadittu kansainvälisen luomujärjestöjen kattojärjestön IFOAMin vaatimusten mukaisesti.
Taustalla on ajatus, että luomulle on sitä helpompi neuvotella erityisasemaa tukipolitiikassa, mitä selkeämpi ympäristö- ja hyvinvointihyöty sillä on.
Myös luomuruuan vienti voisi helpottua tiukempien sääntöjen ja valvonnan myötä. Tuottajajärjestö MTK:n luomuvaliokunnan puheenjohtaja Arto Hanelius totesi maanantaina Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomeen tarvittaisiin tiukempaa tarkastusjärjestelmää.
Hänen mukaansa eurooppalaiset kuluttajat pitävät Suomen luomulainsäädäntöä liian löysänä, koska se on EU:n minimitasoa. Muualla on käytössä yksityiset tarkastusjärjestelmät, joilla usein on myös lainsäädäntöä tiukemmat vaatimukset
