Suomessa käytetään torjunta-aineita lähinnä maataloudessa ja puutarhataloudessa. Torjunta-ainekaupan arvo oli vuonna 2004 n. 50 milj. € ja valmisteiden myyntimäärä oli n. 4.000 tn. Tästä määrästä suurin osa oli maataloudessa käytettäviä rikkakasvien torjunta-aineita (66 %). Suomessa käytetään muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin vähän torjunta-aineita.
– Suomalaiset vilja- ja puutarhatuotteet ovat kuluttajille turvallisia, eivätkä sisällä enimmäismääriä ylittäviä torjunta- ainejäämiä. Torjunta-aineiden saanti kasviperäisistä elintarvikkeista on sen vuoksi turvallisella tasolla. Näin todettiin Kasvinsuojeluseura ry:n peltokasvijaoston 15.3.2006 järjestämässä seminaarissa.
Kuluttajat altistuvat siis Suomessa erittäin harvoin torjunta-aineille, mutta Suomessa on noin 70.000 ammattiviljelijää ja puutarhuria, jotka käyttävät työssään myös torjunta-aineita. Seminaarissa pohdittiin kuinka torjunta-aineiden käyttöturvallisuutta on voitu parantaa.
Ensimmäisen puheenvuoron tilaisuudessa piti apulaisjohtaja Eija-Leena Hynninen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen torjunta-aineyksiköstä. Kasvintuotannon tarkastuskeskus pitää yllä rekisteriä hyväksytyistä torjunta-aineista ja valvoo torjunta-aineiden käyttöä ja kauppaa. Kaikki Suomessa myytävät valmisteet on ennakkotarkastettu ja hyväksytty torjunta-ainerekisteriin. Tehoaineet hyväksytään nykyään EU-viranomaisten tarkastuksessa, mutta valmisteet hyväksytään kansallisesti. Torjunta-ainerekisterissä oli vuoden 2005 lopussa 405 hyväksyttyä valmistetta, joista suurin osa oli rikkakasvien torjunta-aineita. Erittäin myrkyllisten tai myrkyllisten torjunta-ainevalmisteiden käyttö vaatii erityistutkinnon ja näitä valmisteita voidaan luovuttaa vain tämän erityistutkinnon suorittaneille henkilöille.
Suomen torjunta-aineviranomaiset ovat vuosikymmenien aikana kieltäneet useita joko ympäristölle tai terveydelle vaarallisiksi osoittautuneita torjunta-aineita. Tiukan torjunta-ainepolitiikan vuoksi markkinoilla ei ole enää esimerkiksi mahdollisia hormonihäiriöitä aiheuttavia torjunta-aineita, joista EU:ssa käydään parhaillaan hyvinkin kiivasta keskustelua. Tämän ryhmän aineista esimerkiksi kasvitautien torjunta-aine vinklotsoliini kiellettiin Suomessa jo vuonna 1995. Tuotepäällikkö Asmo Saarinen Berner Oy:stä kertoi torjunta-ainevalmistajan näkökulmasta torjunta-aineiden käytön turvallisuudesta. Kahdessa kymmenessä viidessä vuodessa on kemia kehittynyt huimin harppauksin. Vielä 70-luvulla käytettiin laajalti DDT:n kaltaisia valmisteita, joilla oli hyvä teho, mutta vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäröivään luontoon olivat haitalliset.
Tämän päivän kemianteollisuus joutuu tekemään paljon työtä tuotekehityksessä ennen kuin valmiste on valmis myytäväksi. Ei riitä, että tuote on tehokas käyttökohteessaan. Sen on oltava helppo käyttää, turvallinen käyttäjälleen ja sen käytöstä ei saa olla haittaa luonnolle. Asmo Saarinen esitteli Du Pont-yhtiöiden esityksen torjunta-aineiden kehittämisestä valmisteeksi.Valmisteessa on kaksi käyttäjälle tärkeää elementtiä: vaikuttava aine eli tehoaine ja tehoaineen ja lisäaineiden yhdistelmä on valmiste eli formulaatti. Tehoaineen käyttäytymistä voidaan ohjaillalisäaineilla. Esimerkkeinä olivat tabletin muotoon formuloidut valmisteet, jolloin aineiden käsittely on paljon turvallisempaan kuin esimerkiksi nesteiden.
DuPont on kehittänyt useita ns. pienannosaineita, jossa käyttömäärät hehtaarille ovat vain grammoja tai kymmeniä grammoja, kun perinteisiä valmisteita levitetään ruiskutuksissa kilogrammoja tai litroja. Näin tiettyyn kasvin synteesin vaikuttavat aineet aiheuttavat huomattavasti pienemmän kemikaalirasituksen ympäristölle kuin vanhat valmisteet.
Torjunta-ainevalmistajat seuraavat ympäristövaikutuksia muutenkin kuin valmisteen rekisteröintiin vaadittavien tutkimusten osalta. Erilaiset kansainväliset laatujärjestelmät edellettävät jatkuvaa seurantaa tuotteiden vaikutuksista.
Uutena menetelmänä vähentää torjunta-aineiden käyttöä Asmo Saarinen esitteli Du Pont-yhtiöiden kehittelemän annostelijalaitteen, joka voidaan toimittaa maatalouskauppaan. Torjunta-aineasiakas voi määritellä ruiskuunsa tarvittavan määrän ja koko pellolle tarvittava annos voidaan tehdä valmiiksi jo kaupan hyllyltä. Näin asiakas ei hanki kuin vain tarvitsemansa määrän valmistetta.Menetelmää kokeillaan ensi kautena jo mm. Latviassa. Suomeen menetelmä saatetaan saada muutamien vuosien sisällä, jos kokemukset ovat myönteiset.
Maailmalla lisääntyy kemikaalien piraattivalmistus. Du Pont’in arvion mukaan se aiheuttaa alalle n. 500 miljardin dollarin tappiot vuosittain. Myös torjunta-aineiden piraatteja myydään paljon.Piraattivalmisteissa on suuret riskit aivan kuin lääkevalmistepiraateissa. Teho voi olla huomattavasti huonompi ja aineet voivat käyttäytyä täysin toisin kuin alkuperäinen valmiste. Esimerkkeinä oli pahoin vioittuneita kasvustoja Euroopasta, joissa piraattivalmisteita oli käytetty.
Työterveyslääkäri Heikki Muhonen Kesko Oyj:stä kertoi torjunta-aineiden vaaroista maatilatyössä ja haittojen ehkäisymahdollisuuksista. Esimerkkinä hän esitteli työpaikkaselvitysprosessia K-ryhmän koetilalla Hahkialassa.
Nykyisin Suomessa käytössä olevista torjunta-aineista osa on ihmiselle vaarallisia. Torjunta-aineille altistuminen voi aiheuttaa ihmiselle ihon ja limakalvojen ärsytysoireita, äkillisen myrkytystilan ja jotkut aineet elimistöön kertyessään kroonisen myrkytystilan. Tutkimusten mukaan Suomessa maanviljelijöistä vuosittain 12% on kokenut torjunta-aineiden käyttöön liittyneitä ihon ja silmien ärsytysoireita ja 11% päänsärkyä. Oireita kokeneista lähes puolet oli laiminlyönyt suositeltujen suojainten käytön. Vakavia haittoja on ollut vähän ja ammattitauteja rekisteröitiin vuosina 1997 -2001 vain 2 kappaletta.
Maatiloilla torjunta-aineista käytetään eniten rikkakasvien ja lisäksi pienempiä määriä kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta-aineita. Torjunta-aineet levitetään kasvustoon useimmiten traktori- tai reppuruiskutuksella. Työntekijä voi altistua torjunta-aineille mm. torjunta-ainetta ruiskuttaessaan ja ruiskua täyttäessään ja huoltaessaan. Altistumisen määrä voidaan minimoida huolellisilla työtavoilla ja käyttämällä kyseisen aineen ja työmenetelmän edellyttämää suojavarustusta (esim. haalarit, päähine, käsineet, jalkineet ja tarvittaessa hengityssuojain). Käyttäjän tulee tuntea torjunta-aineen vaaralliset ominaisuudet ja suojautumismääräykset. Nämä tiedot ovat saatavilla käyttöturvallisuustiedotteissa.
K-ryhmän koetilalla Hahkialassa Hauholla torjunta-aineiden haittoja arvioitiin ja ehkäistiin työntekijöiden, työnjohdon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyöllä vuosina 2002-2005. Ensin selvitettiin kaikki käytössä olevat torjunta-aineet, niiden käyttömäärät ja –tavat. Sen jälkeen työntekijät perehtyivät seminaarissa torjunta-aineiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Altistuville työntekijöille työterveyshuolto teki terveystarkastuksen. Huolestuttavaan altistumiseen viittaavia oireita ei todettu. Työterveyshuolto kokosi tiedot työpaikkaselvitysraporttiin, jonka johtopäätöksissä esitettiin yhteensä 7 torjunta-aineisiin liittyvää toimenpide-ehdotusta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ja aikataulusta sovittiin yhdessä.
Työpaikkaselvityksen loppupäätelmässä todettiin: ”Kokonaisuutena työolosuhteet ovat Hahkialassa hyvät ja terveyshaitoilta on suojauduttu tehokkaasti noudattamalla ”hyvää maanviljelykäytäntöä”. Terveyshaittojen torjumiseen tulee kiinnittää huomiota jatkuvasti. Torjunta-aineita käsittelevien työntekijöiden tulee huolellisesti tutustua käyttöturvallisuustiedotteisiin erityisesti uusia torjunta-aineita käyttöönotettaessa.”
Kasvinsuojeluseura ry:n peltokasvijaosto järjesti tieteiden talolla Helsingissä lehdistöseminaarin aiheesta ”torjunta-aineiden käyttöturvallisuus”.
