Rönsytaimilisäys on yleisin mansikan lisäysmenetelmä. Yleinen käytäntö viljelmillä on lisätä mansikan taimia itse varmennetuista emotaimista tai niiden jälkeläisistä. Tervetaimien käyttäminen emotaimina on järkevää, koska tällöin saadaan mahdollisimman tervettä ja tuholaisista vapaata taimimateriaalia.
Mansikkaviljelmän perustaminen rönsytaimilla, perinteisillä tavoilla, juurrutettaessa taimet erillisessä taimipenkissä tai kennossa tai annettaessa niiden juurtua vapaasti riviväleihin, ovat kuitenkin hyvin työläitä. Pistämällä pistokkaat suoraan lopulliselle kasvupaikalleen on mahdollista saada huomattava säästö perustamiskustannuksissa. Mikäli hehtaarille istutetaan 40 000 tainta, voi perustamiskustannuksissa kertyä säästöä jopa 2000 euroa.
Kasvuston perustaminen on yksi tärkeimmistä mansikan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Mansikan lisääminen juurruttamattomilla rönsypistokkailla pistämällä pistokkaat suoraan lopulliselle kasvupaikalle säästää runsaasti aikaa ja työtä. Pistokkaiden kerääminen on paljon nopeampaa kuin juurtuneiden taimien nosto. Monta työvaihetta jää pois, kun pistokkaita ei tarvitse erikseen juurruttaa, vaan ne juurtuvat suoraan peltoon. Lisäksi käytettäessä juurruttamattomia pistokkaita taimien kasvu ei pysähdy missään vaiheessa. Tämä lisäysmenetelmä vaatii kuitenkin onnistuakseen tihku- tai sadetuskastelulaitteet, jotta pistokkaiden nestejännitys saadaan säilymään ja kasvu lähtee hyvin käyntiin. Jos käytössä on sadetuslaitteet, pistokkaiden kasvuun lähtö onnistuu yleensä 95 prosenttisesti.
Juurruttamattomien rönsypistokkaiden kasvuunlähtöä selvitettiin vuonna 2000 Etelä-Karjalassa käytännön viljelmällä tehdyssä kokeessa. Yhtenä testattavana asiana oli, parantaako harso juurtumista. Harsosta ei kuitenkaan saatu hyötyä, sillä tuuli liikuttelee harsoa ja näin harso hankaa pistokkaita irti penkistä.
Pistokkaiden kerääminen ja kasvupaikalle istuttaminen
Pistokkaat kerätään emotaimista heti, kun rönsyjä on muodostunut kasvuston perustamiseen tarvittava määrä. Rönsyjä ei pidä ottaa yli kahden vuoden ikäisistä emotaimista erityisesti mansikkapunkkiriskin takia. Kasvusto on perustettava riittävän aikaisin, jotta pistokkaat ehtivät juurtua, muodostaa seuraavan kesän kukka-aiheet ja tuleentua hyvin ennen talven tuloa. Pistokastaimiksi kannattaa valita sellaisia rönsyjä, joissa juurten nystyrämäiset aiheet ovat selvästi näkyvissä. Taimiin jätetään noin kahden senttimetrin mittainen rönsyjonon osa, jonka avulla pistokas pistetään maahan. Haihdutuksen estämiseksi pistokkaista on hyvä poistaa lehtiä ja jättää jäljelle vain yksi avautunut tai avautumassa oleva kasvulehti. Pistokkaat tulisi istuttaa mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen kasvupaikalle.
Istutettaessa on tärkeää, että pistokas tulee oikeaan syvyyteen. Liian syvälle pistettäessä juurten kehitys estyy. Jos taas pistokas jää liian pintaan, juurten aiheet saattavat kuivua ja juuret saavat myös helpommin talvivaurioita. Ensimmäinen viikko pistämisen jälkeen on juurtumisen kannalta kriittisin, koska pistokkaat kuivuvat helposti ennen kuin niihin kasvaa oma juuristo. Tällöin onkin huolehdittava pistokkaiden kastelusta. Suotuisissa olosuhteissa pistokastaimiin kehittyy kahden viikon kuluessa pistämisestä juuristo, jolla se pystyy ottamaan vettä ja ravinteita.
Lisätietoja kasvuston perustamisesta juurruttamattomilla pistokastaimilla saa Suvi Lahtelalta, Pro Agria Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksesta.
