Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa julkistettiin ministeriön suuntaviivoja hallituksen luomuohjelmaa varten sekä tuore selvitys luomualan kehittämiskeinoista. Luomuala on kiinnostava kasvuala, minkä totesi myös tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.
– Luomu kiinnostaa kansalaisia, ja ruualla on oltava kasvot eli sen alkuperä pitää tietää. Ruuan tuotannon kestävyys on myös tärkeä arvo.
– Haluamme lisätä luomukoti-eläintuotannon houkuttelevuutta ja kasvattaa luomuruuan osuutta julkisista hankinnoista, Koskinen sanoo.
ProLuomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila esitteli linjauksia luomualan kehittämissuunnitelmaa varten. Visiona on, että vuoteen 2015 mennessä luomusta on tullut ”arkipäivää” eli osa suomalaista elintarviketaloutta ja kuluttajan ostoskoria. Haasteita riittää, sillä ministeriö tavoittelee luomupeltoalan kasvua 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä luomuviljely kattaa kahdeksan prosenttia peltoalasta.
Selvityksestä käy ilmi 11 pullonkaulaa jotka luomualan kehittämisen esteenä ovat sekä ehdotuksia näiden ratkaisemiseksi. Muun muassa markkinoita on kasvatettava ja luomutoimijoita sitoutettava. Suuri painolasti viljelijöille on myös byrokratian määrä.
– Toimijoiden tyytyväisyyteen on matkaa, mutta tahtoa on, Kottila toteaa.
Selvityksessä todetaankin, että ihmiset uskovat luomutuotannon kasvuun tulevaisuudessa. Tärkeää olisi, että raaka-aineiden saatavuus varmistettaisiin, jotta kuluttajille riittäisi luomutuotteita. Kysyntää on edelleen enemmän kuin tarjontaa.
– Kuluttajien on vaikea uskoa luomuun jos saatavuudesta on epävarmuutta. Tällä hetkellä riskit ja tuotot eivät jakaudu toimijoiden välillä oikeudenmukaisesti, pohtii Kottila.
Lisää luomua pöytään
SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoi, että suurin myytävä luomutuoteryhmä on kananmunat. Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi peilasi luomumarkkinoita kymmenen vuoden takaiseen aikaan ja totesi, että tänä päivänä ihmiset oikeasti ostavat luomua kun kymmenen vuotta sitten puheet eivät useinkaan muuttuneet teoiksi.
Ala-Fossinkin mielestä saatavuus on ongelma, sitä ei voida tuotteistaa mitä ei voida tarjota. Hän ymmärtää kuitenkin myös tuottajan näkökulman.
– Lihantuotantoketju on pitkäjänteistä työtä ja ratkaisuja tehdään sukupolvien mitalta. Tuottajan on uskottava että kyseisellä tuotantomuodolla voi mennä oman uran loppuun ja vielä seuraavakin sukupolvi voi saada siitä toimeentulon ennen kuin ratkaisuja tehdään, Ala-Fossi sanoo.
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio lupaakin, että hallituksen toimesta luomutuotannon edistämistä avitetaan kaikilla mahdollisilla rintamilla. Pelkillä valtion toimilla ei kuitenkaan loppuun asti mennä.
– Suuri merkitys on sillä mitä elinkeino itse tekee, ja siksi tarvitsemme menestystarinoita tuomaan rohkeutta ja uskoa, Husu-Kallio miettii.
– Lähtökohta on, että vähintään kotimaista kulutusta vastaava tuotanto pystyttäisiin takaamaan, ja siinä hallitusohjelma on keihäänkärkenä. Meidän tehtävämme on varmistaa, ettei lainsäädäntö tai hallinto ole esteenä.
Ari Kulmanen Ikaalisten Luomusta nosti esiin erään ongelmakohdan.
– Jarruna luomualan kehittämisessä on se, kun välillä puhutaan joistakin tuotteista ”lähes luomuna”. Sellaista tuotetta ei kuitenkaan ole olemassa.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio on täysin samaa mieltä ja toivoo ettei sellaista termiä käytettäisi.
– Suomalaiset luomutuotteet ovat tarkasti valvottuja ja niihin voi luottaa, Husu-Kallio toteaa.
