Kontukimalaisten pölyttämiltä koeruuduilta saatiin kaksitoista kertaa enemmän mustikkaa kuin valtakunnalliseen marjasatotutkimukseen kuuluneilta koeruuduilta, hämmästelee vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitos Metlasta vertaillessaan vuoden 2008 tilastoja.
Savonlinnan Rönkönvaarassa sijaitsevien koeruutujen mustikkasaalis oli huikeat 174 kiloa hehtaarilla, kun valtakunnallinen mustikkasato jäi keskimäärin 14 kiloon. Valtakunnallinen keskiarvo vuosina 1997 – 2008 on ollut 22,5 kiloa hehtaarilla.
Kimalaisia houkuteltiin töihin koealueelle asentamalla alueen keskellä sijaitsevaan isoon kuuseen suomalaisyrityksen kehittämä ”pörrin pönttö”, jota kimalaiset pitivät tukikohtanaan. Toinen kimalaispönttö sijaitsi männyssä 50 metrin etäisyydellä koealueen keskustasta.
Kukintavaiheessa kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla kimalaispöntöissä asustaneet kontukimalaiset pölyttivät innokkaasti lähialueen mustikkakasvustoja. Muita pölyttäjiä havainnoitiin vähän.
Kesän aikana viidestä koeruudusta laskettiin keskimäärin 529 kukkaa, 450 raakiletta ja 621 kypsää marjaa. Vuoden 2008 valtakunnallisessa aineistossa neliömetrin ruudulla oli keskimäärin 204 kukkaa, 89 raakiletta ja 70 marjaa.
Kukkien määrän perusteella viime kesänä odotettiin hyvää mustikkasatoa, mutta toiveet romahtivat raakilevaiheessa. Kukinta-aikana ei esiintynyt ankaria halloja, jotka selittäisivät satotason laskua.
Salo uskoo, että pääsyy löytynee pölytyksen epäonnistumisesta. Kukinta-aikaan osuneet kylmät sääjaksot eivät suosineet eri hyönteisryhmien lentämistä mustikkakasvustoissa. Monissa kasvustoissa marjat jäivät lisäksi pieniksi.
