Radiossakin se tänään kerrottiin, että lepän kukinta on alkamassa, jos ilmat tästä lämpenevät. Se merkitsee sitä, että siitepölylle allergisten piinaviikot alkavat.
Myös lämpimien etelätuulien mukana siitepölyä kulkeutuu meille, vaikka kukinnat täällä eivät olisikaan vielä vauhdissa. Lepän kukinta-aika siirtyy sitä myöhäisemmäksi, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Kemin seudulla syntyneenä ja asuneena tiedän kokemuksesta, että siellä kevät tulee noin kuukausi myöhemmin ja vastaavasti syksy kuukausi aikaisemmin kuin täällä ”Suomen etelässä” eli Hangossa.
Suomessa kasvavat tervaleppä ja harmaaleppä. Niiden kukinnot ovat pitkulaisia norkkoja. Ihmisille allergiaoireita aiheuttaa hedenorkoista leviävä siitepöly.
Emikukinnot muuttuvat vanhetessaan tummanruskeiksi ja koviksi siemenpesiksi, mitkä muistuttavat ulkonäöltään männyn käpyjä. Runsaan sentin mittaiseen käpyyn eli siemenkotaan kehittyy pieniä ruskeita siemeniä.
Lepät kasvavat nopeasti, kestävät kovaa tuulta ja sietävät hyvin saasteita. Leppien lehtiä, kuorta ja urpuja on käytetty kankaiden ja nahan värjäämiseen. Urpuja käytettiin myös lääkkeenä ja lepänkävyistä keitettiin teetä. Hirvet ja muut nisäkkäät eivät yleensä syö lepän lehtiä, sillä lehtien sisältämät alkaloidit aiheuttavat kitkerää makua.
Leppäpuu on punertavaa ja melko pehmeää, mistä johtuen tikat mielellään tekevät pesäkolonsa lepän runkoon. Leppää on monen saunojan pyllyn alla laudelautoina. Kotitaloudessa leppää käytetään polttopuuna ja sitä pidetään parhaana puulajina kalan ja lihan savustamiseen. Puutarhassa harmaaleppä soveltuu nopeakasvuisena suojuspuuksi hitaammin kasvaville puille.
Lepästä oli aikoinaan tapana tehdä monia ennustuksia, kuten runsaista hedenorkoista oletettiin hyvää viljasatoa, kun taas ylivuotisten eminorkkojen runsas määrä tiesi huonoa viljasatoa. Uskomustai ei, mutta eivät ne punkitkaan pudottaudu lepän oksilta meidän niskaamme, vaikka meitä niin peloteltiinkin lapsina. Vaikka saattoivat vanhempamme niin luullakin, jos uskomus oli siirtynyt edelliseltä polvelta.
Leppäkuvat on otettu ”kesäaikaan” 29.3.2009.
