Meren tila huolestuttaa. Ensiksikin, muodostuuko meren pintaan kestävä jäätie? Yhteysaluksen vuorot harvenevat jäätilanteen takia, mutta jäällä ei vielä suositella ajettavan autolla. Kolmen kilometrin matka autotieltä meren yli saareen on toistaiseksi paras kulkea suksilla, jos laiva ei satu kulkemaan sopivaan aikaan.
Toiseksi, mikä on vointi jään alla? Itämeren vesi vaihtuu hyvin hitaasti. Pahimassa pinteessä on Suomenlahti, joka saa huikean ravinnekuorman Pietarin alueelta, mutta matala lahti ei saa raikasta uutta vettä edes jokien mukana, sillä niissä on suuret määrät maatalouden ja teollisuuden typpeä. Kun Itämereen työntyy suolaisen veden pulssi Tanskan salmista, raikastuu eteläisen Itämeren syvävesi. Vanha, hapeton vesi siirtyy Suomenlahdelle. Pohjanlahden tilanne on paljon parempi jo sen takia, että Salpausselkien jatkeet meren alla estävät vanhan syväveden siirtymisen Itämereltä pohjoiseen.
Paksu jää on kuuleman mukaan hyväksi merelle. Lieneekö syynä pimeys, jolloin levä ei kasva, vaiko se, että jään alla vesi ei sekoitu, jolloin pohjalla oleva fosfori ei pääse sekoittumaan pinnalle asti. Pintavedessä vapaana oleva fosfori saa haitalliset levät kukkimaan kesällä uimarien ja kaikkien muidenkin harmiksi.
Yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa meren saasteisiin kovin radikaalisti, mutta monesta pienestä teosta kasvaa jo suuria muutoksia. Talous- ja pesuvesiä ei saa laskea suoraan veteen, veneen vessat tyhjennetään satamien keräyspisteisiin ja rannoille ei heitetä roskia.
