MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Kuopion yliopistonyhteistyössä tekemä tutkimus vahvistaa marjojen asemaa terveellisessäruokavaliossa. Kasviksissa esiintyvien fenolisten yhdisteiden arvioidaanvaikuttavan positiivisesti ihmisten terveyteen. Kasveissa yhdisteet toimivatpuolustusmekanismeina.
Fenoliyhdisteet ovat voimakkaita antioksidantteja eli ne muun muassa estävätkolesterolin hapettumisen ja muuttumisen sellaiseen muotoon, jossa kolesterolipääsee kerääntymään verisuonten seinämiin. Niiden arvellaan hidastavansyöpäsolujen kasvua, vähentävän kasvainten muodostumista ja hillitseväntulehdus- ja allergiareaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä.
– Parhaiten fenoliyhdisteitä saa marja-aroniasta. Suositeltavien raaka-aineidenjoukkoon mahtuu useita marjoja. Marja-aronian jälkeen listalla ovat kaakaojauhe,ruusunmarja, metsämustikka, makeapihlajan marja, pensasmustikka ja mustaherukka,kertoo hankkeen ideoija, MTT:n vanhempi tutkija Pirjo Mattila. Turvallisenmäärän fenoliyhdisteitä saa syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
Hankkeessa tutkittiin myös marja-aronian soveltuvuutta erilaisiksi tuotteiksi jafenoliyhdisteiden pysyvyyttä näissä tuotteissa. Parhaiten marja-aronia sopiimehustukseen.
Ainutlaatuinen pitoisuustietokanta mahdollistaa jatkotutkimukset
Hanke selvitti kaikkien tärkeiden antioksidatiivisten fenoliyhdisteryhmienkeskimääräiset pitoisuudet noin 180 kasvikunnan tuotteessa. Kahdenkymmeneneniten fenoliyhdisteitä sisältävän elintarvikkeen yhteenlasketutkokonaisfenolipitoisuudet vaihtelivat välillä 161-1920 mg/100g tuorepainoa.
Tärkeimmät antioksidatiiviset fenoliyhdisteryhmät ovat flavonoideihin kuuluvatantosyaanit, flavonolit, flavonit, flavanonit ja proantosyanidiinit sekäellagitanniinit ja fenolihapot. Antosyaanipitoisuudet olivat suurimmat sinisissäja mustissa marjoissa. Viljatuotteet sisälsivät fenolihappoja. Vadelmassa jalakassa oli paljon ellagitanniineja ja sitrushedelmissä flavanoneja. Useatmarjat ja sipuli sisälsivät flavonoleja. Proantosyanidiineja löytyi enitenkaakaojauheesta ja marja-aroniasta.
Hanke on luonut kansainvälisesti ainutlaatuisen pitoisuustietokannan, jokaliitetään Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään koostumustietopankkiin Fineliin(www.fineli.fi).
– Tutkimus elintarvikkeiden pitoisuuksista mahdollistaa jatkossa entistäparemmin epidemiologisten tutkimusten tekemisen fenoliyhdisteiden saannin jasairastumisriskin välisistä yhteyksistä, sanoo erikoistutkija Riitta TörrönenKuopion yliopistosta.
Elintarviketeollisuus voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia terveellistenelintarvikkeiden tuotekehityksessä.
Laaja, vuonna 2003 käynnistynyt maa- ja metsätalousministeriön rahoittamayhteistutkimushanke päättyi vuoden 2005 lopussa. MTT:n ja Kuopion yliopistonlisäksi tutkimusyhteistyössä oli mukana yrityksiä ja järjestöjä. MTT ja Kuopionyliopisto jatkavat tutkimuksia vielä ainakin vuoden 2006 loppuun.
