Elintarvikkeen suomalainen alkuperä on noin puolelle kotitalouksien ruokaostoista päättäville keskeinen valintaan vaikuttava tekijä, kertoo Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimus. Kolmanneksella kulutajista suomalaisuuden merkitys riippuu tuotteesta. Kuluttajat arvioivat, että erityisesti ruokaleivän, maidon ja lihan kotimaisuuden merkitys kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan seuraavien viiden vuoden aikana.
– Suomalaisuus on tutkimustulosten mukaan valinnoissa tärkeää, koska silloin kuluttajat tietävät mitä syövät. He luottavat suomalaiseen elintarvikeketjuun ja haluavat säilyttää elintarviketuotannon Suomessa, toteaa tuotemerkkipäälikkö MINNA RUONI-MÄKELÄ Finfood – Suomen Ruokatieto ry:stä.
Vain kuusi sadasta kuluttajasta ei valitse elintarvikkeita niiden alkuperän mukaan. Näistä useimmat ovat alle 35-vuotiaita.
Nuoret yhdistävät suomalaisuuden laatuun
Nuoret kuluttajat niputtavat suomalaisuuden ja laadun yhteen. Noin puolet tutkimukseen vastanneista nuorista kertoi valitsevansa suomalaisia elintarvikkeita ensisijaisesti niiden laadun takia. Alle 25-vuotiaista 57 prosenttia mainitsi joutsenlipun kertovan tuotteen laadusta, mikä on huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän.
Ruoni-Mäkelän mukaan nuoret myös tuntevat joutsenlipun hyvin, sillä peräti 71 porsenttia alle 25-vuotiaista tietää, että joutsenlippu kertoo suomalaisista raaka-aineista. Vastaava luku kaikkien vastaajien osalta oli 58 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan noin puolet kuluttajista tarkistaa aina tai useimmiten, löytyykö tuotteesta joutsenlippu. Useimmiten merkkiä etsitään lihan pakkauksesta.
Joutsenlippu noin 9000 tuotteessa
Hyvää Suomesta -joutsenlippu on pakattujen ja jalostettujen elintarvikkeiden vapaaehtoinen alkuperämerkki. Se kertoo, että vähintään 75 prosenttia tuotteeseen käytetyistä raaka-aineista on suomalaista alkuperää. Lihan, kalan, maidon ja munan on oltava sataprosenttisesti suomalaista. Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n myöntämää tunnusta käyttää yhteensä 300 yritystä noin 9000 tuotteessa.
Suomi Syö -tutkimuksen toteutii Taloustutkimus touko-kesäkuussa 2005. Kyselyyn vastasi 2053 kotitalouksien ruokaostoksista päättävää 15-79-vuotiasta suomalaista.
