Maatilalla kasvavilla lapsilla on todettu vähemmän allergiaa kuin muilla lapsilla. Ilmiön syyt ovat kuitenkin vielä pitkälti hämärän peitossa. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tekemässä tutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa, kuinka maatilalle syntyneille lapsille muodostuu jo ensimmäisten elinkuukausien aikana allergialta suojaavia immunologisia vasteita.
Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että maanviljelijöiden lapsille muodostui kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana ns. Th1-tyyppisiä immunologisia vasteita, jotka nykytietämyksen mukaan liittyvät alentuneeseen allergiariskiin. Nämä vasteet olivat myös yhteydessä kodin pölynäytteistä mitattujen mikrobien määrään. Tätä havaintoa ei voitu selittää perinnöllisellä taipumuksella, sillä tutkimukseen osallistuvilla äideillä esiintyi tutkimus- ja verrokkiryhmässä yhtä paljon allergisia sairauksia. Tulokset viittaavat siihen, että maatilaympäristössä jo vastasyntyneen lapsen kohtaama mikrobialtistus voi vähentää allergian kehittymisen riskiä. Mikrobialtistuksen keskeinen lähde näyttää olevan maatilan eläimistö.
Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2005 johtavassa allergologian lehdessä, Journal of Allergy and Clinical Immunology’ssa.
KTL on mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tavoitteena on selvittää erityisesti maatilaympäristön mikrobien ja lapsen allergiariskin yhteyttä. Maatilaympäristön merkitystä lasten allergian suojatekijänä selvitetään syntymäkohorttitutkimuksessa, joka toteutetaan viidessä eri maassa (Suomi, Sveitsi, Saksa, Itävalta ja Ranska). Tutkimusryhmää on Suomessa laajennettu koskemaan myös kaupunkilaisia. Tavoitteena on selvittää varhaislapsuuden elinympäristön, erityisesti mikrobialtistuksen, merkitystä allergisen immuunivasteen kehittymiseen.
