Parsakaali (Brassica oleacera var. italica), on kotoisin Italiasta, Calabrian maakunnasta, jossa sitä viljeltiin luultavimmin jo antiikin Rooman aikaan. Suomeen parsakaali kotiutui 1900-luvulla. Varsinaisen läpimurtonsa täkäläisiin ruokapöytiin se on tehnyt vasta parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin siitä voidaan sanoa tulleen yksi trendikaaleistamme yhdessä muiden erikoiskaalien, muun muassa ruusukaalin kanssa.
Tällä hetkellä parsakaalia syödään reilut puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Sen käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorissa kotitalouksissa ja Suur-Helsingin alueella.
Kotimaista parsakaalia saadaan juhannuksesta marraskuun loppuun asti. Talvella sitä tuodaan Välimeren maista.
Koko kasvi terveellistä syötävää
Parsakaali on hyvänmakuista ja varsin terveellistä. Se sisältää erityisen paljon A- ja C-vitamiineja, foolihappoja, flavonoideja, kaliumia ja ravintokuituja. Sadasta grammasta eli yhdestä pienestä parsakaalin kukinnosta saa jo päivittäisen C-vitamiiniannoksen. Energiaa 100 grammassa parsakaalia on silti vain vähän yli 100 kJ eli noin 24 kcal.
Parsakaalista voidaan syödä koko kasvi. Se sopii keittoihin, kastikkeisiin, piirakoihin sekä wokki- ja uuniruokiin. Parhaimmillaan parsakaali on, kun sen tummanvihreät tai lilat kukinnot ovat vielä pieniä eikä terälehtien keltainen väri näy. Tällöin parsakaalin kukkavarsi on puutumaton ja pehmeä.
Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.
