Oma Piha –lehti järjesti viime kesänä Suomen Paras Piha –kilpailun, jossa voittajaksi on nyt valittu Vilho Auniolan ja Aila Koiviston piha. Piha sijaitsee Tornionjokilaaksossa, mahtavan Kukkolankosken rannalla. Tämä piha oli myös yleisöäänestyksen suosikki, sillä kuuden finalistin joukossa piha sai 40 prosenttia äänistä.
– Pihamme on rakennettu pikkuhiljaa 20 – 30 vuoden ajan. Puutarhanhoito on kuin tauti. Kun saa kipinän, niin hulluus lisääntyy, kertoo Vilho Auniola.
Tontti on puolen hehtaarin suuruinen. Pihalla on useita rakennuksia, kuten savusauna, perinteellisen mallin kalakota, maakellari ja vanhoja latoja.
Vilho Auniola kertoo omintakeisesta talosta, että hän rakensi ensin kesämökin, ja kun siellä viihtyi paljon paremmin kuin kaupunkiasunnossa, niin kymmenkunta vuotta sitten hän rakensi kesämökin päälle talvilämpimän asunnon.
Vilho Auniola kertoo harrastuksensa alun juontavan Hyvinkäällä suoritettuun agrologitutkintoon. Työelämänsä hän oli pankki- ja kiinteistöalalla. Aila Koivistolla on puolestaan kukkakauppatausta.
Piha ei tarvitse vesielementtiä, sillä tontti rajoittuu pitkältä sivultaan Tornionjokeen, joka on Euroopan suurin vapaana virtaava joki.
– Alkukesällä paikallisilmasto on kylmempää, kun tuntureilta virtaa kylmiä sulamisvesiä. Syksyllä joki maksaa velkansa takaisin, sillä tänne ei tule hallaa, kertoo Vilho Auniola.
Tuomaristo arvioi pihaa seuraavasti:
Kun pihaan astuu, tuntuu, että olisi tullut lappilaisen pihan sijaan keskieurooppalaisen joen varrella olevaan pihaan. Pihasta löytyy jaloja lehtipuita, kuten tammea, vaahteraa, lehmusta ja saarnia. Pihassa on myös helmipihlajaa, jaloruusua, hortensiaa ja Japanin ruusukvitteniä. Piha on hyvin hoidettu ja rakennuksia on vaalittu. Kaikesta huomaa, että pariskunta viihtyy erinomaisesti puutarhaunelmassa.
Paras Piha –kilpailun finaaliin selvinneet pihat on esitelty Oma Piha –lehden numerossa 4/2005, joka löytyy Lehtipisteistä.
Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin 100 euron arvosta Viherpeukaloiden tuotteita. Onni suosi sodankyläläistä Jenni Piekkaria, onnea!