Missä ovat tummat ja tuliset alkuperäisrotuiset mehiläiset?
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML ry) kartoittavat tumman alkuperäisen mehiläisrodun nykyistä levinneisyyttä ja uhanalaisuusastetta Suomessa. Arviolta vain 200–300 pesässä surisee vanhaan rotuun kuuluvia mehiläisiä. Kaikkia tämän väriltään tumman ja joskus luonteeltaan kiukkuisen mehiläisrodun kantoja ei kuitenkaan tunneta.
Kartoittajat hakevat pohjoismaiseksi mehiläiseksi kutsutun alkuperäisrodun tarhaajia, joiden toivotaan ottavan yhteyttä Suomen Mehiläishoitajain Liittoon. Tavoitteena on löytää uusia sukulinjoja, joita tarvitaan rodulle kehitettävää suojeluohjelmaa ja rodun kasvatuksen lisäämistä varten sekä jalostustoimintaan.
Tumman alkuperäisen mehiläisrodun säilyttämisprojekti kuuluu maa- ja metsätalousministeriön kansallisen eläingeenivaraohjelman toimenpiteisiin. Geenivaraohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2004 ja sen tärkeänä tavoitteena on estää geeniperimältään ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alkuperäisten kotieläinrotujen sukupuutto. Ohjelmaa koordinoi MTT.
TUMMAN RODUN UUSI TULEMINEN
Mehiläisen tarhauksesta innostuttiin Suomessa 250 vuotta sitten. Kylmät talvet sekä lyhyt, intensiivinen satokausi muokkasivat tänne tuodusta kannasta Suomen olosuhteisiin sopeutuneen rodun, joka on innokas parveilemaan ja saattaa tulistua pesän antimia keräävälle tarhaajalleen uudempia mehiläisrotuja kiivaammin. Tumma mehiläisrotu oli tärkein tarhamehiläisemme 1960-luvulle saakka, jolloin se väistyi italialaisen, krainilaisen ja synteettisen buckfast-rodun tieltä.
Tumman mehiläisrodun kasvatus on alkanut uudelleen kiinnostaa tarhaajia ja tutkijoita. Tumman rodun työläiset ovat ahkeria, ja ne tuovat pesään enemmän hunajaa mehiläistä kohti kuin uusien rotujen työläiset. Rotu talvehtii hyvin ja käyttää vähän talviruokintaa. Sen geeniperimää saatetaan tarvita, kun kehitetään mehiläiskantoja, jotka kestävät toukkia heikentävää ja pesien kuolemista aiheuttavan varroapunkkia. Tumman alkuperäismehiläisen suojelussa on kysymys myös kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisesta.
Tummia eli pohjoismaisia mehiläisiä tarhaavien mehiläisenkasvattajien tai tarhaajia tuntevien henkilöiden toivotaan ottavan yhteyttä Suomen Mehiläishoitajain Liittoon: Heikki Vartiainen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry., Kasarmikatu 26 C 34, 00130 Helsinki, puh. (09) 661 281 ja sähköposti sml@hunaja.net.
Lisätietoja myös:
Koulutuspäällikkö Lauri Ruottinen, MTT, ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry., puh. (03) 4188 2588, 040 547 3652, lauri.ruottinen@mtt.fi
Tutkija Miika Tapio, MTT puh. (03) 4188 3683, miika.tapio@mtt.fi
