A.C. Nielsenin tietojen mukaan 40 prosenttia suomalaisista on käynytsaksalaisessa Lidlissä, joka rantautui meille vuosi sitten suuren kohunsaattelemana. Kyseisessä laatikkomyymälässä käyneistä kolme neljästä onasioinut siellä myös uudelleen. Keskiostos Lidlissä on euromäärältäänhieman suurempi kuin suomalaisissa lähikaupoissa, mutta toisaalta Lidlissäkäydään harvemmin eli ostouseus on alhaisempi.
Omalla alueellaan Lidl kilpailee muiden alueen lähikauppojen ja markettienkanssa, kuten mikä tahansa kauppa. Samalla saksalaismyymälä houkutteleekuluttajia myös kauempaa ja kilpailee näin myös suurten super- jahypermarkettien kanssa. Tässä roolissa Lidliä voi pitää eräänlaisenakuluttajan tukkukauppana, josta saatetaan ostaa kerralla suuria määriäsäilyviä tuotteita.
Kun verrataan tuoteryhmittäin sitä, mitä kuluttajat ostavat Lidlistä,ostoskoriin poimitaan muita kauppoja useammin pakasteita, juustoja jajuomia. Tuoretuotteita taas ostetaan keskimääräistä harvemmin, muttapoikkeuksiakin on.
Ostoksia ei enää tehdä vain yhdessä kaupassa
Nielsenin mukaan pitkällä aikavälillä kuluttajien päivittäistavaroidenostokset saattavat pirstaloitua entistä enemmän, eli kaikkia tuotteita eienää välttämättä osteta samasta kaupasta. Laatikkomyymälöiden ideana ontyydyttää juuri tietynlaisia kuluttajien tarpeita. Tiettyjen tuoteryhmienmyynti voi tulevaisuudessa keskittyä esimerkiksi juuri Lidliin.
Ylipäätään laatikkomyymäläkonsepti vakiinnuttaa asemansa Suomessa, ja uusiamyymälöitä on odotettavissa. Nyt Lidl-myymälöitä on n. 40 kappaletta, mutta Lidlin tavoitteena on 100-200 myymälänverkosto. Todennäköisesti myös saksalainen Aldi tähyää suomalaisillemarkkinoille.
Kaikkiaan laatikkomyymälöillä on hallussaan noin 15,5 prosenttia Euroopanpäivittäistavarakaupasta. 10 vuotta sitten vastaava luku oli 9,4prosenttia. Ympäri Eurooppaa on yhteensä lähes 30 000 laatikkomyymälää, 10vuotta sitten niitä oli vain vajaat 10 000.
