Eteläsavolaiset mehiläistarhaajat ovat menettäneet lähes puoletmehiläispesistään, sillä noin tuhat pesää on tuhoutunut viime talven aikanalähes täydellisesti. – Hunajantuotantoon tuhot eivät välttämättä vaikuta,sillä käynnistyneestä pääsatokaudesta näyttää tulevan hyvä. Korkeampisatomäärä kompensoisi tappioita, kertoo koulutuspäällikkö LAURI RUOTTINENSuomen mehiläishoitajain liitosta.
Maan pohjoisosissa mehiläistarhoja kohdanneet tappiot ovat huomattavastisuuremmat kuin etelämpänä, jossa mehiläispesistä on tuhoutunut noinneljäsosa. Lauri Ruottisen mukaan syyt talvitappioihin eivät oleyksiselitteisiä, vaan monen osatekijän summa, joka rasitti mehiläisiäpoikkeuksellisen paljon.
– Viime syksyn poikkeukselliset luonnonolot nopeasti alkaneellatalventulolla yllätti mehiläiset housut kintuissa, eivätkä ne ehtineetvalmistautua talven tuloon. Toinen syy voi olla varroapunkin epäonnistuneettorjuntatoimet. Kolmas syy voi olla liian isoksi kasvanut ulkomainenemokanta. Kiinnostus tuontiemojen käyttöön voikin jatkossa hiipua jakotimaisten emojen suosio jälleen nousta, Ruottinen otaksuu.
Pesien määrää kasvatetaan
Mehiläistarhaajat ovat korjanneet tappioita lisäämällä pesien määrää.Suomen noin 4000 mehiläistarhaajalla on noin 45 000 – 55 000 mehiläispesää,jotka tuottavat keskimäärin noin 1,6 miljoonaa kiloa hunajaa.
Viime vuosina hunajan kokonaiskulutus on vaihdellut kotimaisesta sadostariippuen 2,3-2,8 miljoonaa kiloa, mikä merkitsee noin 450-560 grammaahenkilöä kohti vuodessa. Tuonnin osuus kulutuksesta on ollut 1,0-1,5miljoonaa kiloa. Hunajamarkkinoiden arvo Suomessa on noin 17 miljoonaaeuroa.
Karhuvahinkoja vuodessa noin 40-70 pesällä
Suomen noin tuhannen yksilön karhukannasta noin 2-3 prosenttia on persojahunajalle. Näitä niin kutsuttuja hunajakarhuja esiintyy ympäri Suomea,mutta ongelmat ovat painottuneet tavallisesti Kaakkois-Suomeen. – Tänävuonna karhut ovat tehneet vahinkoja noin 30 pesällä, arvioi karhujentorjunnan parissa pitkään työskennellyt mehiläistarhaaja PEKKA KARONIEMIRuokolahden Äitsaaresta.
Hunajantuotantoon karhuvahingoilla ei ole suurta yhteyttä, mutta seaiheuttaa tarhaajille turhia kuluja ja menetettyjä työtunteja. Hunajaanmieltynyt karhu voi aiheuttaa tuhoja laajallakin alueella, ja vahinkojenalkaessa lisääntyä tarhat pitää suojata sähköisillä paimenpoika-aidoillatai äänipelättimillä.
– Pienistä vahingoista tarhaajat eivät yleensä tee ilmoitusta Maa- jametsätalousministeriöön, sillä suurpetovahinkojen omavastuuosuus on 250euroa vahingon kärsijää ja vuotta kohti, Karoniemi sanoo.
