Maakuntien Parhaat -merkin 10-vuotisjuhlaseminaarissa palkitaan kolmelaatutyössä kunnostautunutta yritystä. Maakuntien Parhaat -parhaimmistoKolatun Vuohijuustola, Ilorannan täysihoitola sekä Design Anu Pylsy ovatkasvattaneet liikevaihtoa huomattavasti laatumerkin myötä.
ProAgria Maaseutukeskusten Liiton myöntämä Maakuntien Parhaat -merkki ontuonut laatuajattelun pienyritysten toimintaan. ”Toiminnan ja palvelunlaadun kehittyminen parantavat kilpailukykyä ja kannattavuutta.Asiantuntijaraadin ja neuvojien valvoma laatumerkki kannustaa yrittäjiäkehittämään laatutyötä”, kertoo Maaseudun Parhaat -merkin ”äiti” ProAgriaMaaseutukeskusten liiton kehityspäällikkö SIRKKA USKI.
Laatukoulutukset evästävät yrittäjiä laatutyössä. Maakuntien Parhaat -palkittu LEENA HAAVISTO pitää asiakasta laatuajattelun tärkeimpänä lähtökohtana.
– Asiakkaistamme suurin osa on kanta-asiakkaita. Kaikki yrityksessämmetehdään asiakkaan parhaaksi, painottaa Haavisto, jonka luotsaama Ilorannantäysihoitola sai erityistä kiitosta ruokapalvelujen kehittämisestäasiakkaiden tarpeiden mukaan.
Yhteistyöllä yhä tunnetummaksi
Maakuntien Parhaat -merkki kohentaa maaseudun pienyritysten tunnettuutta.Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa noin 40 % suomalaisista tunsi merkin jaliki kaksi kolmasosaa piti merkillä varustettua tuotetta turvallisempana jalaadukkaampana, kuin vastaavaa merkitsemätöntä tuotetta.
– Valvottu merkki takaa, että yrityksessä on käytössä hyväksytty laatujärjestelmä, tuote onkotimaisuusasteeltaan korkea ja tuote tai palvelu on asiantuntijaraadinhyväksymä. Aivan harrastelijat eivät merkkiä voi saada, sillä toiminnan jatuotannon määrän on yllettävä yrityksen mittoihin.
– Maakuntien Parhaat – laatua läheltä -toimiva konsepti on jo herättänytkiinnostusta myös kansainvälisesti mm. Ruotsissa. Kotimaassa merkki ontulevaisuudessakin keskeinen malli maaseudun pienyritystoiminnankehittämisessä. Yhteistyöllä ja kokonaisvaltaisella laatuajattelullahalutaan jatkaa johtavan laatumerkin rakentamista elintarvike-, matkailu-ja käsityöalan pienyrityksille.
– Käyttäjiä tarvitaan lisää. Yritykset voisivat myös hyödyntää merkkiä entistä voimakkaammin omassa markkinoinnissaan, summaa Uski tulevaisuuden haasteita.
