Visakoivu on kiehtova puu vaikkapa omaan puutarhaan. Se voi olla myös rahakasvi puutarhayrittäjälle, joka miettii uusia tuotantokasveja. Visakoivikon tuotto on kymmenkertainen normaaliin koivumetsään verrattuna. Visakoivut ovat pääsääntöisesti rauduskoivun muunnoksia. Niitä on monta tyyppiä, ja visastuminen on usein vaikea havaita – varmuudella sen tietää sitten, kun puu on kaadettu, opastaa jalostusmetsänhoitaja JAAKKO NAPOLA Haapastensyrjän jalostusasemalta Lopelta.
– Visa on mutaation tuloksena syntynyt, siemenen kautta periytyvä muunnos. Visautuminen synnyttää puuaineeseen tavanomaista leveämpiä ydinsäteitä ja poikkeuksellisesti suuntautunutta solukkoa. Ilmiöön liittyy myös kuoren osien jääminen rungon sisään, mikä erottuu puuaineessa ruskeina täplinä ja juovina. Visautuminen hidastaa puun normaalia kasvua.
Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän jalostusasema Lopella tuottaa visakoivun jalostettua siemenviljelyssiementä metsäkylvöön ja taimien kasvatukseen. Visaa esiintyy selvästi eniten rauduskoivulla. Huomattavasti harvinaisempana visautumista on tavattu hieskoivulla, harmaa- ja tervalepällä, pihlajalla, raidalla ja vaahteralla.
– Visakoivu on hyvin monimuotoinen puu, jonka erottaminen tavallisesta rauduskoivusta voi olla joskus vaikeaa. Visautumisen ulkoiset tuntomerkit voivat vaihdella huomattavasti eri puuyksilöiden välillä. Ulkoisesti visalta näyttävästä puusta ei välttämättä löydy visakuviota. Toinen äärimmäisyys on se, että ulkoisesti normaali rauduskoivu osoittautuukin kaadettaessa visakoivuksi; pitkästä ja sileästä rungosta huolimatta poikkileikkauspinnasta löytyykin mitä hienoin visakuvio. Todellinen tilanne todetaan vasta, kun puu on kaadettu, painottaa Jaakko Napola.
– Visakoivun tärkeimmät tuntomerkit ovat kasvutapa ja rungon pinta. Runko on normaalia rauduskoivua lyhyempi ja voimakkaasti kapeneva, yleensä myös hieman lenko. Silmumuodostus on epänormaalin runsasta, josta aiheutuu puun haaroittuminen ja monesti pensasmainen kasvutapa. Latvus on haaroittumisesta johtuen pyöreähkö ja usein tasapäinen. Oksat ovat yleensä paksuja ja koukeroisia. Puu on myös usein kallistunut siihen suuntaan, missä on ollut eniten kasvutilaa ja valoa. Visakoivun kasvutapa ja ulkomuoto muistuttavat paljon omenapuuta.
– Visakoivun rungon pinta on yleensä kyhmyinen; siinä on usein muhkuroita, rengasmaisia paksunnoksia, harjanteita ja kauloja. Erityisesti rungon tyvessä kaarna on yleensä runsaasti halkeilevaa ja paksua. Visautumisen merkkejä voi esiintyä joissakin rungoissa vain muutaman metrin matkalla tyvessä, toisissa rungoissa niitä esiintyy aivan latvanhaaroihin saakka. Pahkaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa visaan.
– Visapuun lustot ovat aaltoilevan epäsäännöllisiä, ruskeat visasolut muodostavat usein poikkileikkauspinnassa V-kuvion, Mikäli tämä kuviointi jatkuu tasaisena yli koko pinnan, syntyy tähtimäinen kuvio eli niin kutsuttu visankukka. Pinnansuuntaisessa leikkauksessa näkyy linssimäisiä kuvioita. Puuaines on tiivissyistä ja erittäin painavaa, tuoreena jopa 930 kg/m³.
Visautumisen alkamisajankohta vaihtelee. Joissain taimissa on havaittavissa merkkejä visautumisesta jo taimitarhalla, mutta usein selvät tuntomerkit erottuvat vasta myöhemmin. Taimissa ja pienissä puissa, sekä oksien tyvillä näkyy usein jo nuorena epänormaali tyvipaksunnos, jonka perusteella voidaan päätellä taimen olevan visaa. Yleensä visautuminen alkaa kymmenen vuoden ikään mennessä.
– Yleisimmät rungon kyhmyjen esiintymistavan mukaan määriteltävät visatyypit ovat paukura- ja kaulavisa. Huomattavasti harvinaisempia ovat juomu- ja rengasvisa; joskus mainitaan myös pahkavisa. Monet rungot ovat päätyyppien sekoituksia, yleisin on paukura- ja kaulatyyppien välinen sekamuoto
– Visan vuosituotto on nykyhinnoilla laskien teoriassa kymmenen kertaa suurempi kuin tavallisimpien metsäpuiden. Visakoivikoin kiertoaika on 45 vuotta ja tuotto on 135000 euroa hehtaari. Vuosituotoksi voidaan laskea 3000 euroa.
– Kovien taloudellisten faktojen lisäksi visan kasvatuksen lisäämisen puolesta puhuvat pehmeät arvot, visakoivu kaikessa monimuotoisuudessaan on myös kaunis ja mieltä kiehtova ympäristöpuu, korostaa Jaakko Napola.
