Siemenmausteiden ja lääkekasvien yhteinen pinta-ala oli maassamme viimevuonna noin 3600 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriöntietopalvelukeskuksen TIKE:n tämän vuoden ennakkotiedon mukaan määrä onkasvanut jo yli 5400 hehtaariin.
-Muutos on merkittävä. Kehitys johtuunimenomaan kuminan ja ruukkuyrttien viljelyalojen kasvusta, luonnehtiiMTT:n vanhempi tutkija BERTALAN GALAMBOSI Mikkelistä.
Galambosin mukaan syyt tuotannon kasvuun löytyvät asenteiden jakulutustottumusten muuttumisesta viimeisen 20 vuoden aikana. -Vuonna 1983siemenmausteiden ja lääkekasvien yhteinen pinta ala oli ainoastaan noin 70hehtaaria. Nyt meillä viljellään kuminaa yli 5000 hehtaarilla ja noin 30eri yrttiä lähes 1400 tilalla ja parin sadan hehtaarin pinta-alalla.
Muita tuoreena ja kuivattuna käytettyjä yrttejä oli Puutarharekisterin mukaan viljelyksessä viime vuonna seuraavasti:avomaan tilliä 139,63 hehtaaria, persiljaa 17,87 hehtaaria ja muita juuri-ja yrttimausteita 37.34 hehtaaria sekä kasvihuonetilliä 8,5 hehtaaria jakasvihuonepersiljaa 3,68 hehtaaria eli yhteensä 207 hehtaaria.
Galambosin mukaan yrttipuolella suurin kasvu on ollut nimenomaanruukkuyrttien tuotannossa. Esimerkiksi vuonna 1987 tuotettiin 95 000ruukkuyrttiä vuodessa ja nyt määrä on kasvanut 10 miljoonaan kappaleeseen.Samalla valikoima on kasvanut merkittävästi.
Yrttikurssit kasvattavat uusia tuottajia
– Alan kasvuun on kolme selkeää syytä. Ensimmäinen on yleinen kiinnostusyrttikasveja kohtaan, jota ovat kasvattaneet niin matkailu kuinterveystietoisuuskin. Toinen syy on ollut uusien vaihtoehtoisten kasvienetsiminen perinteisten viljelykasvien tilalle.
– Kolmas syy on ollut valtion tarjoama rahoitus tutkimukseen jakoulutukseen. Joka vuosi järjestetään 30-50 luonnon- ja viljeltyjenyrttien kehittämisprojektia ja kurssia. Nämä projektit ovat kasvattaneet uusia, paikallisestitoimivia yrttiasiantuntijoita, jotka edelleen levittävät tietoa, Galambosikertoo.
Verkostoituminen elintärkeää
Bertalan Galambosi näkee, että yrttituotanto vaatii rautaistaammattitaitoa niin tuotannossa kuin markkinoinnissakin. -Vaikka kehitys onollut positiivista, silti pitää olla varovainen eikä lähteä suinpäintuottamaan jotain ilman asiaan perehtymistä.
– Minun näkemykseni on, että pienten paikallisten yrittäjien onmenestyäkseen pakko liittoutua muiden yritysten kanssa. Tavallisestiyrttien kasvatus on lähituotantoa. Kasvun mahdollisuudet on voitava etsiäyritystoiminnan periaattein hakemalla markkinakanavat tukkuliikkeisiin jateollisuusyrityksiin.
– Ostajat on voitava vakuuttaa niin tuotantovarmuudesta, laadusta kuinhinnastakin ennen kuin suurkuluttajat eli tukut ja elintarviketeollisuussuosivat sinivalkoisella lipulla merkittyjä kotimaisia tuotteita, BertalanGalambosi muistuttaa.
