Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tähdentää syyskuussa Euroopan komission kanssa aloitettavien neuvotteluiden Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta olevan Suomen maataloudelle äärimmäisen tärkeät.
– Rajan syveneminen pohjoisen ja etelän maataloustuotannon välillä olisi kestämätön. Tilanne, jossa etelä olisi kansallisten tukien ulkopuolella on vältettävä, painotti Koskinen Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Hä-meenlinnassa torstaina 1.8. pitämässään puheessa.
– Euroopan unionin maatalouspolitiikan välitarkasteluun verrattuna kyseessä on taloudellisesti paljon suurempi ratkaisu.
– Pahimmillaan, ilman mitään kompensaatioita, välitarkastelu aiheuttaa vuoteen 2010 mennessä arviolta 150 miljoonan euron taloudelliset menetykset. Jos Suomi ei saa mahdollisuutta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen kotieläintiloille ja puutarhoille, menetys on samana ajanjaksona lähes 800 miljoonaa euroa”.
Koskisen mukaan Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että vuodesta 2004 lähtien myös Etelä-Suomeen on saatava pitkäaikainen tukiohjelma.
– Pitkäaikaisella tukiohjelmalla taataan viljelijöille ennustettava ja turvallinen toimintaympäristö, joka myös mahdollistaa pitkäaikaisten investointien tekemisen.
Suomen yhtenä keskeisenä neuvottelutavoitteena on saada korotus sovellettaviin tukitasoihin tuotantoaloilla, joilla on selkeästi osoitettavissa kannattavuusongelmia.
– Toinen tärkeä tavoite on pysäyttää tuen tähän saakka jatkunut alentuminen. Muutoin on olemassa vaara, että maan eri osat joutuvat hyvin erilaiseen asemaan sovellettavan kansallisen tuen tason osalta.
– Komissaari Fischlerin taannoisen Suomen vierailun yhteydessä sovimme, että viralliset neuvottelut artikla 141:n jatkosta aloitetaan komission kanssa jo syyskuussa.
– On kuitenkin todennäköistä, että lopullinen neuvottelutulos on tiedossa vasta syksyllä 2003, sen jälkeen, kun Suomi on sovitun mukaisesti raportoinut komissiolle nykyisen tukiohjelman so-veltamisesta ja tuloksista.
– Kesään 2003 mennessä ministeriössä laaditaan laaja selvitys siitä, miten tukijärjestelmä on toiminut. Tarkoitus on, että selvitykseen saadaan kattavasti myös vuoden 2002 tiedot, linjasi ministeri Koskinen tulevien neuvotteluiden aikataulua.
MTK:n Härmälä katsoo, että EU:n esityksiä aliarvioidaan
Suomessa ei ole riittävän laajasti ja syvällisesti tiedostettu Euroopankomission uusien maatalouspoliittisten esitysten haitallisia vaikutuksiaSuomen maataloudelle, maaseudulle ja koko yhteiskunnalle, katsoo MTK:npuheenjohtaja ESA HÄRMÄLÄ.
– Komissio on markkinoinut esityksiään sillä,että ne tekisivät maataloustuotannosta nykyistä ympäristöystävällisempää,parantaisivat tuotteiden laatua ja kohentaisivat eläinten hyvinvointia.Asiantuntijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, etteivätehdotukset anna olennaista lisäarvoa Suomessa jo pitkään näiden asioidenhyväksi tehdylle työlle, totesi Härmälä puhuessaanFarmari-maatalousnäyttelyssä Hämeenlinnassa perjantaina.
Härmälä huomautti, että Suomi saa tällä hetkellä EU:n maaseutuasetuksenmukaisista määrärahoista suhteellisesti moninkertaisen osuuden verrattunavarsinaisiin maatalouspoliittisiin määrärahoihin. Komission ehdotuskuitenkin muuttaisi jakoperusteita niin, että nämä maaseudunkehitysvaratkin jakautuisivat liki samassa suhteessa kuinmaatalouspoliittiset varat eli suosivat korkean satotason maita.Maataloustuen irrottaminen tuotannosta puolestaan voisi johtaa siihen,että korkean laadun tuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaamarkkinakelpoiseen peruslaatuun verrattuna, totesi Härmälä.
Suorat tuet epärealistinen vaihtoehto
Härmälä pitää komission ehdotuksista ongelmallisimpana viljan janaudanlihan tuen irrottamista tuotannosta.
– Se avaisi tien kohtitilannetta, jossa viljelijät saavat myymistään tuotteistamaailmanmarkkinahinnan nykyisen korkeamman eurooppalaisenkotimarkkinahinnan sijaan. Tämä johtaisi massiivisiin tulonmenetyksiineurooppalaisilla maatiloilla.
EU:n tuottajahinnat ovat noin 50 miljardia euroa maailmanmarkkinahintojakorkeammat. Liki puolet tästä hintaerosta tulee maidosta, joka onSuomenkin tärkein maataloustuote.
– Mikäli tämä hintaero korvattaisiinmaataloudelle suorina tukina, pitäisi EU:n maatalousbudjetti ylikaksinkertaistaa, sillä se on kooltaan vain 40 miljardia euroa. Vaihtoehtoei ole realistinen. Suorilla tuilla on siis mahdotonta pitemmän päälleturvata maatalouden tulotasoa, Härmälä kritisoi.
Suomen kuuluu puolustaa perheviljelmiä
Härmälä huomautti, että mikäli EU:n maatalous toimisimaailmanmarkkinahintatasolla, kilpailukykyisinä säilyisivät lähinnä vaintulevien itäeurooppalaisten jäsenmaiden tuhansien hehtaarien teollisetviljelmät. Hän arveli, että osa Keski-Euroopan viljavien alueidenperheviljelmistä voisi myös säilyä maailmanmarkkinahintatasolla suorientukien turvin.
– Maailmanmarkkinahintatasolle siirtyminen olisi sen sijaantuhoisaa heikommille maatalousalueille, kuten Suomelle, jossa satotaso onalhainen ja tuotantokustannukset korkeat.
Härmälän mielestä Suomen on etujensa turvaamiseksi oltava niiden maidenjoukossa, jotka kyseenalaistavat koko uudistuksen mielekkyyden.
– Suomentulee selvästi toimia perinteisen perheviljelmäpohjaisen eurooppalaisenmaatalousmallin puolesta. Sitä ei saa uhrata sen paremmin laajentumisenkuin globalisoituvan maailmantaloudenkaan alttarille. Suomen onmuistutettava EU:ta sen velvollisuudesta huolehtia siitä, että maataloussäilyy elinvoimaisena elinkeinona EU:n kaikilla alueilla, hän korosti.
