MTT puutarhatuotanto – joka aiemmin tunnettiin Piikkiön puutarhantutkimuslaitoksena – viettää tänään 75-vuotistapahtumaa. Professori RISTO TAHVONEN on kutsunut yhteistyökumppaneitaan kahveille.
– Puheita ja lahjoja emme odota.
Piikkiön Yltöinen on ilmastollisesti hyvin suotuisa puutarhatutkimukselle. Siellä on edustettuna kaikki puutarhatuotannon haarat: hedelmät, marjat, vihannekset, koristekasvituotanto. Tutkimustoimintaa on sekä avomaalla että kasvihuoneessa. Uudehko vihannestalo antaa mahdollisuuksia myös varastoinnin tutkimiseen. Viljelijäryhmät vierailevat säännöllisesti Piikkiössä tutustumassa viimeisimpiin kokeisiin.
Vuoden 2000 vuosikertomuksesta selviää, että kasvumalliin perustuva uusi viljelytekniikka antaaparemman sadon. MTT:n tutkimus avomaapuutarhakasvien kasvumalleista etsi kasvien veden ja ravinteiden ottoa kuvaavat tunnusluvut suhteutettuina kasvien kasvuun ja kehitykseen ja kuvasi sadon muodostusta ja kasvintuhoojien riskiä. Lisäksi MTT selvitti liuoslannoituksen toimivuutta.
Kasvien kasvua ja veden ja ravinteiden käyttöä koskevat tutkimustulokset kytkettiin sääoloihin. Tuloksena saatiin tietokonepohjainen malli, joka kuvaa sadon valmistumista, kasvintuhoojien riskiä ja ennustetta, veden tarvetta ja kastelutarpeen ennustamista sekä ravinteiden kulutusta. Tutkittavia kasveja olivat porkkana, keräkaali, sipuli, mansikka ja omena. Puutarhakasvien sadon määrän avaintekijäksi osoittautui maan kosteus. Kun kasveilla on koko ajan vettä helposti saatavissa, sadot nousevat jopa moninkertaisiksi perinteiseen verrattuna. Lannoituksessa oleellista on oikea, kasvuun nähden etupainotteinen ajoitus. Avomaavihannesten ja mansikan kokeet aloitettiin vuonna 1998. Mallinnustutkimuksia varten vuoden 1999 hyvin niukkasateinen kasvukausi oli erinomainen, sillä erityisesti veden kulutukseen liittyvät parametrit saatiin luotettavasti selville. Omenakoe, jossa käytetään uusia kääpiöiviä perusrunkoja, käynnistettiin keväällä 1999 ja tutkimusohjelman mukaiset lannoituskäsittelyt aloitettiin vuonna 2000.
Millintarkka kastelu kymmenkertaistaa mansikkasadon
MTT:n tutkimustulokset hyödyttävät erityisen paljon mansikan viljelijöitä. Kasvumalliin perustuva viljelytekniikka nostaa suomalaisen marjasadon jopa eurooppalaiselle tasolle.
Tihkukastelulla ja kasvin kehityksen mukaisella lannoituksella mansikan satopotentiaali nousi 600 – 1000 grammaan/kasvi, mikä hehtaarisadoksi muutettuna on 24 – 42 tonnia/ha. Satotaso on kymmenen kertaa suurempi kuin valtakunnan keskisato ja vastaa jo eurooppalaista tasoa.
Ratkaisevin tekijä on maan kosteustilan hallinta, jolloin kasvit saavat vettä riittävästi myös helteisinä aikoina. Ravinteet ja vesi johdetaan maahan upotettuja reikäputkia pitkin suoraan mansikan juurille tarvittaessa useita kertoja viikossa. Perinteiseen kasteluun verrattuna vettä säästyy jopa 50 prosenttia, marjat pysyvät puhtaina ja homeet ovat harvinaisia.
Uutta viljelytekniikkaa kokeiltiin mansikkatiloilla jo vuonna 2000. Satotulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin MTT:n tutkimuksessa. Suomen mansikkatuotanto, pinta-alat ja viljelytekniikka muuttuvatkin seuraavan viiden vuoden aikana perusteellisesti.
Avomaapuutarhakasvien kasvumalleista MTT on kehittänyt viljelijöiden avuksi PeltoTohtori-nimisen tietokoneohjelman, jolla he voivat hallita lannoitusta ja kastelua kasvin kehitysvaiheen ja sääolojen perusteella. Ohjelmistoon liitetään myös rikkakasvien, tautien ja tuholaisten ennakointiin liittyvät mallit
