Anjalan kasvihuoneissa ovat ensimmäiset mansikat jo kypsyneet. Viljelyssä on koeluontoisesti viittä lajiketta: Elsanta, Dar Select, Korona, Bounty ja Polka.
– Äitienpäiväksi suunnittelimme ensimmäisiä marjoja ja näin näyttää toteutuvan, iloitsee Esa Vigren viljelijäporukan puolesta.
Kasvihuonemansikan sato tähdätään toukokuuksi ja toinen sato syyskuuksi. – Syysmarkkinat eivät ole niin houkuttelevat, mutta investoinneille tulee saada katetta, joten syystuotantoon kannattanee ryhtyä, arvioi Vigren.
Lajikkeissa on monta puolta – välttämättä suurisatoisin ei ole paras. Tulee kuunnella myös mistä asiakkaat tykkäävät eniten, pohtii Vigren.
Meillä on ollut hyvä porukkahenki. Yhdessä olemme pähkäileet ongelmia ja hakeneet niihin ratkaisua. Kasvihuonemansikan tuotanto on niin uutta, että siihen vihkiytyneitä neuvojia ei ole, kertoo Vigren.
Anjalan kasvihuonemansikan tuotannossa on viisi yrittäjää mukana: Esa ja Tuula Vigren, Kari Himmanen, Marja Sippu, Sinikka ja Pertti Rosilainen sekä Marja ja Juha Herrala poikansa Henrikin kanssa.
– Mansikan markkinointi hoidetaan Kouvolan seudun marjaosuuskunnan kautta. Se markkinoi mansikkaa mm. Prisman pihalla Kouvolassa.
Kotimainen kasvihuonemansikka valtaa tuontimansikalta markkinoita. Nyt viljelyala on jo kaksi hehtaaria ja kasvihuoneessa mansikkaa viljeleviä yrittäjiä on toista kymmentä. Mansikan kasvihuoneviljelyn pioneeri on pälkäneläinen Urho Kittilä. Vantaan Seutulassa viljelee Heikki Sinnelä. Suonenjoen seudulla on viljelyalaa noin puoli hehtaaria. Närpiössä viljellään mansikkaa parilla viljelmällä ja Kärkölässä on yksi viljelijä. Vehkalahdella on ruusunviljelystä tunnetulla Tepposen puutarhalla aloitettu mansikan viljely. Anjalan koulutilan kasvihuoneissa viljelee viiden yrittäjän porukka yhteisesti kasvihuonemansikkaa
